Sisällön tarjoaa Blogger.

Uusin Slider

Aiaiai – tätä lukiessasi olen viettämässä tyttöjen viikonloppua Tallinnassa! Ihanaa. Luvassa on ainakin kunnon kylpylähemmottelu, hyvää ruokaa, juomaa ja tietysti läyryämistä niin maan hemmetisti. Hauskaa muuten, miten sitä ei enää ole yhtään kiinnostunut bilettämisestä, vaan enemmänkin rentoutumisesta ja hyvästä ruoasta – on tämä vanhaksi tuleminen ihanaa ja ihmeellistä. 

Koska itse tällä hetkellä arvatenkin pulikoin drinkkilasi kourassa tai olen hierojan möyrittävänä,  ajastin teille linkkivinkin: Ted TALKS voi olla monelle tuttu, mutta halusin silti vinkata, mikäli ruudun takana on ihmisiä, joille tämä on uusi sivusto. 

TED Talks kerää yhteen tämän hetken kiinnostavimmat puhujat ja heidän tärkeimmät viestinsä. Siellä voi kuunnella ja katsella oman alansa asiantuntijoiden (muun muassa suomalaisen supernaisen Linda Liukkaan !) pitämiä esityksiä, joiden pituus on enintään 18 minuuttia. 

Puhujina on toden totta innostavia ihmisiä aina Stephen Hawkingista edesmenneeseen Steve Jobsiin ja Shabana Basij-Rasikhiin. Kannattaa tutustua ja katsoa esimerkiksi hyvin suositun, mutta aika ristiriitaisiakin ajatuksia herättävän Tony Robbinsin esitys tai blogini teemaan sopien Scott Dinsmoren How to find work you love -puhe

Yleensä pätkät tulevat vielä suomeksi tekstitettyinä, jos englanti takkuaa, joten tässäpä hyvä vaihtoehto Netflixille ;). 

Lämmittelyksi Larry Smithin tiukkaa tykitystä, olkaas hyvät:


Linkkivinkki: TED Talks

Muutama vuosi takaperin sain esimieheltäni loistavaa palautetta – hänen mukaansa olin puhjennut kukkaan, ollut tehokkaampi, luovempi, itsevarmempi ja vaikka mitä muuta. Tämän ansiosta sain ylennyksen ja hieman enemmän pätäkkää, vaikka todellisuudessa olin tehnyt kaiken kuten ennenkin, mutta olin muuttanut yhden asian itsessäni – pukeutumiseni. 

Kuva: Lindex
Olen aina seurannut muotia ja nauttinut kauniista vaatteista, mutta siihen aikaan harvoin kiinnitin työpaikallani huomiota siihen, mitä minulla oli päälläni, enkä todellakaan ollut ainoa. Toimistollamme se oli vähän kuin talon tapa, koska tapasimme vain harvoin asiakkaita tai muita ulkopuolisia. Siksi siirryimme vähän kuin huomaamattamme aina vain rennompiin ja rennompiin vaatteisiin, eikä siinä mitään – mukavuus on tärkeä juttu. 

Huomasin kuitenkin aika nopeasti, että se vaikutti mielialaani melkoisesti. Koska nautin kauniista vaatteista ja saan pukeutumisesta hyvää mieltä päivääni, päätin panostaa siihen enemmän –  suunnittelin jo edellisenä iltana, mitä laitan päälleni ja annoin itseni innostua taas ah niin ihanasta turhamaisuudesta. 

Dress like you're already there


Yksi tunnetuimmista uraneuvoista kuuluu näin: "Dress like you're already there", eli pukeudu, kuin olisit jo saavuttanut tavoitteesi. 

Ei tietenkään ole kivaa, että ulkonäkö vaikuttaa ensivaikutelmaamme ihmisestä, mutta valitettavasti se on meille sisäsyntyistä – arvioimme uuden tuttavuuden 90 sekunnissa hänen ulkonäkönsä ja olemuksensa avulla. Pukeutumisen lisäksi arvioinnin kohteena on muun muassa asenne, olemus, kädenpuristus ja katsekontaktin ottaminen. 

Kuva: Lindex

Miten sitten kannattaisi pukeutua? Sen tiedät varmasti itse parhaiten ja jos et, suosittelen varaamaan ajan pukeutumisneuvojalta – esimerkiksi Stockmann ja Sokos tarjoavat palvelun joko ilmaiseksi tai edulliseen hintaan. Kannattaa myös seurata sellaisia ihmisiä, joiden työtä mielelläsi tekisit itsekin. 

Jokaisella alalla kun on ne omat sääntönsä – esimerkiksi luovalla alalla pukeutuminen on rennompaa (kah tänään on päällä muuten villasukat ja t-paita, mutta ehkä näin ei kannata lähteä ihmisten ilmoille... ;D), kun taas pankissa ja virastoissa on hyvin tiukat pukeutumiskoodit. Siksipä vaatteita valitessa on ymmärrettävä myös minne on menossa. 

Yleisohjeena voi kuitenkin varmasti pitää siistin pukeutumisen perussääntöjä: puhdasta, ei liian paljastavaa ja laadukkaita materiaaleja. Itse suosin varsin klassista linjaa pienellä twistillä, perusvaatteet kun ovat mieleeni muutenkin. Smart casual -tyyli sopii hyvin moneen paikkaan ja sen ei tarvitse tarkoittaa vain jakkupukuja (vaikka olenkin sitä mieltä, että hyvin istuva bleiseri on yksi maailman parhaita vaatteita) – voit pukeutua hyvinkin persoonallisesti, mutta silti siististi. 

Ai niin ja lisäksi vähintään puhtaat, kammatut hiukset ja tavallinen perusmeikki ovat asioita, joita kannattaa vakavasti harkita – jos meikkaaminen ei ole juttusi, ei siinä mitään, mutta kannustan silti vakavasti laittamaan vaikkapa vain cc-voidetta ja huolittelemaan kulmat, mikäli mielit antaa itsestäsi siistin vaikutelman. 

Ps. Lyhyenä naisena huomaan olevani aina paljon itsevarmempi korot jalassa – onko muilla sama? Siinä ryhdin kohenemisessa ja kävelyn paukkeessa on vain jotain hyvin voimaannuttavaa :D. Helpoin buusti ikinä!

Sinua voisi kiinnostaa myös:





Vaikuttaako pukeutuminen sinunkin uraasi?

Voiko unelmasta tehdä totta? Olen arvatenkin elävä todiste siitä, että kyllä vain – se on mahdollista. Tässä postauksessa käyn läpi sen, miten kaikki tapahtui omalla kohdallani.

Taas tänään nipistin itseäni kun tajusin, että tässä sitä tehdään just sitä, mistä aina haaveilin – työllistän itse itseni ja kaiken kukkuraksi saan olla lastenkirjailija, mikä on aina ollut yksi suurimmista unelma-ammateistani. Aivan uskomaton fiilis.

Äitiyslomalla oli enemmän aikaa omille ajatuksille – jopa after baby!

Oman unelmani toteutuminen lähti liikkeelle parisen vuotta sitten, kun aloin haaveilun sijaan tehdä asioista hieman konkreettisempia. Siitä, miten se tapahtui, voit lukea vaikkapa täältä. Käytännössä kuitenkin erittelin selkeästi paperille sen mistä oikeasti haaveilen ja hyvin selkeästi – jos eläisin unelmaani, millaista se tarkalleen ottaen olisi?

Lisäksi listasin missä olen hyvä, millaisia asioita teen ilman, että kukaan maksaa niistä ja mistä asioista minulla on kokemusta – tutkailin siis eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia (niitä hullujakin). Tämä vaihe tosin kesti aika kauan, sillä se on aikaa vievä prosessi, mutta yhdestä asiasta olin varma heti alussa – lastenkirjailijan ammatti olisi minulle parasta, mitä voisi olla.

Vielä vuosi sitten toivoin rohkaisuryyppyä unelmapullosta ja pohdin, milloin uskaltaisin tehdä irtioton, koska asuntolaina ja muut velvollisuudet.

Konkreettisia siirtoja lähdin tekemään aika pian lapseni syntymisen jälkeen. Minulla oli äitiyslomalla kunnolla aikaa omille ajatuksille ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, vaikka vauva-arki olikin välillä aika haastavaa. Silloin kirjoitin elämäni ensimmäisen lastenkirjan käsikirjoituksen ja kun teksti oli valmis lähetin sen muutamaan kustantamoon jääden odottamaan vastausta.

Olin noin 99,99 prosenttisen varma, että hylsykirje sieltä tulee jos sitäkään, mutta eipäs tullutkaan! Kun sain ensimmäisen soiton Otavalta pompin kattoon varmaan kuukauden ja siitäkin vielä vuoden verran eteenpäin olin edelleen pöllämystynyt. Koko homma tuntui täysin käsittämättömältä ja olin aika pyörällä päästäni, sillä kun yksi suurimmista unelmista toteutuu, sitä ei vain tajua, vaikka kuinka yrittäisi. Ja onhan se käsittämätöntä – käytännössä on helpompaa päästä Voice of Finlandin finaaliin kuin kirjailijaksi.

Se tunne, kun pitelet ensimmäistä kertaa käsissäsi omaa unelmaasi – aivan käsittämätön tunne. 
Samoihin aikoihin sain myös Gummerukselta kiinnostuneen viestin Täydellinen vaatekaappi tuhlaamatta -kirjaideastani. Käytännössä siirryin siis haaveilijasta kahden kustannussopimuksen tehneeksi kirjailija-aluksi noin puolessa vuodessa. Voin kertoa, että tässä vaiheessa oli jo käsivarsi punaisena nipistelyn määrästä.

Viimeisen harppauksen kohti unelmaani tein nyt vuodenvaihteessa, kun tein päätöksen siirtyä itse työllistämään itseni. Tai käytännössä päätös tehtiin puolestani, kun firma ilmoitti jälleen kerran yt-neuvotteluista. Omalle itselle ja kotoa työskentely on ollut pitkään toiveena, koska minulle on tärkeää, että saan itse päättää asioistani ja että työni on mielekästä. Että voin ideoida vapaasti ja lähteä toteuttamaan sellaisia asioita, joihin itse uskon.

Ja nyt! Nyt siitä hetkestä, kun ryhdyin unelmoinnin lisäksi konkreettisiin tekoihin on kulunut noin kolme vuotta ja jokin aika sitten solmin kolmannen kustannussopimukseni – uusi kirja ilmestyy näillä näkymin ensi syksynä. Pää saa rauhassa puskea uusia tarinoita ja ideoita, sillä nyt minulla on niille aikaa – ihan kuten joskus unelmoinkin. Aamulla herättelen rauhassa itseni ja vien lapsen päiväkotiin ilman kiirepaniikkia ja teen työtä, jonka itse koen tärkeäksi ja antoisaksi – ai hallelujah mää sanon. Vaikka olen vasta alussa tällä taipaleellani, ratkaisu omaksi pomoksi ryhtymisestä on ainakin tällä hetkellä todella toimiva.

Unelmoikaa ihmiset hulluja ja sen jälkeen tehkää jotain konkreettista niiden eteen. Oli se sitten yksi sähköpostiviesti tai vaikkapa luonnostelma paperille, se kannattaa. Vaikka kaikki eivät saa kustannussopimusta, olen ihan varma, että yrittäminen kannattaa ja se vie aina ainakin hitusen lähemmäs sitä omaa haavetta – unelman toteuttamiseen kun on useampi kuin yksi reitti, se on vain löydettävä.


Ps. Haluan loppuun muistuttaa, että vaikka ammatillisesti elän elämäni onnellisimpia hetkiä tähän asti, tällä puolen ruutua on myös huolia ihan riittämiin. Eli ei – elämäni ei edelleenkään ole täydellistä kiiltokuvaa. Ehkä elämä ei koskaan olekaan täysin täydellistä tai sitten se on mun seuraava unelmani. ;)

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Miten unelmia toteutetaan?

Aurinkosuoja, joka toimii meikin alla ja jossa on runsas suojakerroin? Olen etsinyt sellaista pitkään, mutta en ole löytänyt kunnollista tuotetta. Etsintä on kuitenkin vihdoin ja viimein päättynyt, sillä tättärätää – ACOnin uutuudessa (saatu työn kautta) on kerrankin kunnon suojakerroin, mutta silti se toimii kasvoilla (melkeinpä) kuten pitää.

Aurinkovoiden meikin alle tai puhtaille kasvoille. Jättää aluksi ikävän nihkeän tunteen, mutta se hälvenee nopeasti ja suojakertoimiakin on just täydelliset 50. 
Kävin muutama vuosi sitten juttukeikalla Siluetissa tutkimassa auringon vaikutuksia ihooni ja voin kertoa, että reissu oli aikamoinen järkytys.

Minä, joka en edes viihdy auringossa, olen täynnä paahteen aiheuttamia jälkiä, jotka erottuvat vuosi vuodelta paremmin – couperosaa, pieniä juonteita ja vaikka mitä muita kauheuksia. Erityisesti nyt keväällä monen iho on kovilla, sillä aurinko paistaa kirkkaasti, mutta suojautumista ei osata ajatella, koska astemittari on vielä pakkasen puolella. Tuo taivaalla loistava möllykkä on ihana, mutta se on myös tupakan ohella ihon suurimpia vihollisia, jota vastaan kannattaa suojautua eikä vain kauneussyistä, vaan myös terveyden vuoksi.

Olin viime viikolla Aconin lehdistötilaisuudessa ja sain sieltä testikäyttööni kasvoille tarkoitetun aurinkovoiteen, joka vaikuttaisi ainakin näin ensikokeilulta olevan todellinen lifesaver – suojakertoimia on hurjat 50, mutta silti tuote on kevyt ja toimii hyvin myös meikin alla. Aluksi tosin iholle tulee se nihkeä fiilis, mikä tulee kaikissa aurinkosuojissa, mutta se lähtee pois hetken päästä, kun tuote on imeytynyt kunnolla. Usein aurinkotuotteet eivät sovi kasvoilleni, sillä saan niistä kirjaimellisesti näppylöitä. Tämän tuotteen pitäisi ainakin tuotelupausten mukaan olla niin kevyt, että se ei tuki ihohuokosia lainkaan.  Siitähän en osaa vielä sanoa, mutta lupaan päivittää postausta sitten, kun kokemusta on hieman enemmän.

Millä keinoin te suojaudutte auringolta vai suojaudutteko?

Tätä tuotetta ilman et pärjää, jos haluat pitää ihosi kunnossa

Miten oppia esiintymään paremmin? Ah. Se on omalla urallani yksi niitä suurimpia kehityskohteita tällä hetkellä, sillä olen melkoisen kova jännittämään ja se yhdistettynä kovaan itsekritiikkiin ei tee elämää helpoksi. :D

Onneksi epämukavuusalueelle joutuminen on paras tapa kehittyä ja viime vuonna tähän aikaan venyttelin tätä aluetta oikein urakalla – esikoiskirjani Prinsessa Pikkiriikki ja Täydellinen vaatekaappi tuhlaamatta olivat juuri ilmestyneet kuukauden erotuksella toisistaan ja pääsin suoraan haastatteluun muun muassa Ylen aamutelevisioon, Novalle ja Yle Puheeseen. Mahtava tilaisuus tehdä kirjoja tunnetuksi, mutta samaan aikaan melkoinen haaste esiintymisjännityksestä kärsivälle.

Ensimmäinen julkinen mokaesiintymiseni on edelleen katsottavissa, kyllä vain. Täällä. Kuva ruutukaappaus Ylen sivuilta. 
Ja mites kävikään? No. Radiohaastattelut sujuivat hyvin (yhden niistä voit kuunnella täältä). Televisiossa sen sijaan sekosin sanoistani heti alkajaisiksi ja se meni aika, hmmmm.... NO EI NYT IHAN NIIN HYVIN :D. Mutta tiedättekö mitä? Selvisin ja opin paljon uutta, kuten esim. sen, että hiukset kannattaa laittaa kunnolla, iltaihmisen silmäpussit todellakin näkyy ja että jännitys voi paukkasta päälle heti, kun kamera menee päälle, vaikka sitä ennen olisikin ihan ok olo. Ai niin ja myös sen, että samalla kun sinua kuvataan näet itsesi hyvin kummallisesta kuvakulmasta studiossa olevan television välityksellä, mikä kyllä katkaisee ajatukset vähän liian tehokkaasti. Kun eihän sitä ihminen ole tottunut näkemään itseään yhtäkkiä vieressä seisomassa, outo kokemus.

Mutta koska moka on lahja joka opettaa, halusin jakaa teillekin vinkkejä mahdollisiin koitoksiin.

Miten oppia esiintymään julkisesti?


1. Esiinny


Eipä taida olla parempaa treeniä kuin treeni itse – esiinny niin paljon, että se ei enää tunnu aivan järkyttävältä. Myös sen hyväksyminen, että katsot niitä ensimmäisiä esiintymisiäsi jälkikäteen kauhunsekaisin tuntein tai muistelet sitä, miten ääni värisi ja kädet tärisi, on tärkeää. Nimittäin joudut valitsemaan lopetatko sellaisten kokemusten vuoksi esiintymisen kokonaan vai annatko niiden opettaa sinua valmistautumaan paremmin seuraavaan kertaan. 

2. Hengitä


Hengitä, hengitä, hengitä, hengitä. Kun jännitys tiivistyy hengitystahti tihentyy, sillä se on kehon tapa reagoida. Jos sen sijaan hengität rauhallisesti ja syvään, kroppasi ajattelee tilanteen olevan vaaraton, eikä paniikkireaktio puske päälle. 

3. Valmistaudu niin hyvin kuin pystyt

Jos olet menossa haastateltavaksi, pohdi etukäteen mahdollisia kysymyksiä ja mieti jo etukäteen niihin vastauksia. Mikäli sen sijaan menet pitämään vaikkapa esitelmää, suunnittele itsellesi mieleisesi aloitus ja opettele se vaikka ulkoa, jos siltä tuntuu. Kun pääset vauhtiin pahin jännitys on jo ohi, minkä jälkeen homma jatkuukin huomattavasti helpommin. 

4. Harjoittele


Peilin edessä harjoitteleminen ei ole typerää, ei myöskään koeyleisölle esiintyminen. Itse esiinnyin ennen ensimmäistä lehdistötilaisuuttani perheenjäsenilleni ja se kyllä kannatti, sillä sekoilin jo siinä aika lahjakkaasti ja se oli hyvää treeniä tulevaan. 

5. Älä ota sitä niin vakavasti


Fuck it. Oikeasti. Sillä, jos mokaat ei ole minkään valtakunnan merkitystä kenellekään – kesä tulee silti, maailma pyörii edelleen ympäri ja huomenna on jälleen uusi päivä. Jos joku ilkeilijä saa iloa mokastasi, se on hänen häpeänsä, mutta yleensä ihmiset ovat puolellasi ja haluavat, että onnistut. Ilkeämieliset vahingoniloiset kannattaa muutenkin siivota elämästään pois niin hyvin kuin mahdollista – sinä ansaitset hyviä ihmisiä lähellesi. 

Joten ajattele tämä ajatus juuri ennen lavalle astelua: Ihan sama! Meitsi on tänään kuningatar! Meni tämä miten meni, niin kohta se on jo ohi ja sitten juon kyllä lasin skumppaa. 

Sen jälkeen vedät hartiat taakse, hengität ja nautit. 

Miten oppia esiintymään paremmin?

Haluaisitko mahdollisimman kurjan elämän? Sellaisen, josta saa rauhassa valittaa ja jonka paskuudessa saa piehtaroida kunnolla, eikä mikään koskaan muutu?

Ae miten ihanaa, tää postaus on ku sulle tehty.


Näin teet elämästäsi mahdollisimman ankeaa:

1. Eikö ole mitään tekemistä? HYVÄ. Älä keksikään. Istu sohvalla ja syö jotain paskaa.

2. Vertaa itseäsi muihin, mielellään kaikessa. Muista, että olet huono ja paska ja sano se itsellesi oikein monta kertaa, jos vain meinaat johonkin ryhtyä. Ku ethän sä sit kuitenkaan osaa. 

3. Kerro myös kaikille muille, missä kaikessa olet "ihan paska" ja mitä et osaa. Muusta ei kannata puhua.  

4. Vedä suupielet hieman alaspäin, marttyyrikruunusta ja lysyhartioista plussaa. 

5. Unelmoi siitä, millaista elämä voisi olla ja sen jälkeen keksi mahdollisimman monta syytä, miksi se ei tule ikinä, koskaan onnistumaan. 

6. Mene töiden jälkeen heti sohvalle istumaan äläkä nouse, ennen kuin nukkumaanmenoajasta on kulunut kaksi tuntia ja olet kuolemanväsynyt. 

7. Onko maanantai viikon paskin päivä? No totta vehkeessä se on! Älä edes yritä pyytää pomolta muita tehtäviä, vaihtaa työpaikkaa tai jopa ammattia. Älä tee mitään, mutta valita kaikille (muille paitsi pomolle) joka päivä. Joka. Ketun. Päivä.  

8. Maanantai alkaa jo lauantaina, muista se. Viimeistään siinä vaiheessa kun sunnuntain Hesari kolahtaa postilaatikosta, ole hyvä ihminen jo hyvässä vauhdissa – MITEN VIIKONLOPPU MENI TAAS NIIN NOPEESTI, TAAS ON KOHTA MAANANTAI MÄÄ EN KESTÄÄH...

9. Ajattele päivittäin kaikkia niitä kamalia asioita, joita joku on joskus sanonut. Näin ne syöpyvät kunnolla mieleesi, niin iloisille asioille ei jää tilaa. Kanna myös kaunaa. Kaikille. Paljon. Etenkin sille ärsyttävälle naapurille, joka aina moikkaa ja käy jumpassakin perkele. 

10. Täydennä jatkossakin tämä lause mielessäsi harva se päivä: "helppohan tuon on sanoa, kun ei sillä ole..."

10 tapaa pilata elämä

Etenkin näin keväällä tuntuu, että joka tuutista töötätään ruoskaa ja tiukkoja sääntöjä heille, jotka haluavat sulattaa hieman rasvaa ja voida paremmin. Itse olen jo pidempään ottanut suht lunkisti, mutta silti huomasin yhtäkkiä tutun pömppiksen kadonneen ja mielen olevan huomatttavasti virkeämpi kuin aikaisemmin. Ja tämä täysin ilman tiukkaa kieltäytymistä, jatkuvaa veren maku suussa treenaamista tai itsensä piiskaamista. Uskokaa tai älkää, mutta vuodessa vyötäröltäni on lähtenyt yli 10 senttiä sitä itseään ja kahdessa vuodessa lähes 20, vaikka paino ei ole pudonnut oikeastaan ollenkaan. Normaalipainoisellakin voi olla reippaasti ylimääräistä, vaikka kilomäärät olisivatkin lääkäreiden suosimissa mitoissa. Tärkeintä kuitenkin on, että nämä pienet muutokset ovat vaikuttaneet ratkaisevasti energiatasooni ja tehneet mahdolliseksi elämisen jatkuvan sinnittelyn sijaan – kun on energiaa, on energiaa myös itselle tärkeille asioille.



Esimerkiksi television kunto-ohjelmista ja julkkisten antamista treenivinkeistä saa helposti käsityksen, että se on kaikki tai ei mitään. Joko vedät riisikakkuja kylmässä autossa, kun ystävät syövät ravintolaillallista, tai vedät täysin överiksi ja olet paha, paha, paha ihminen. Oikeastihan se ei mene ihan näin, vaan hyvä olo on kokonaisvaltainen juttu, jota ei muutama hamppariateria kaada, jos perustat ovat kunnossa.

Nämä muutokset ovat olleet tärkeimmät omalla kohdallani ja koska ne ovat olleet niin naurettavan helppoja ja tehneet niin gutaa, niin pakkohan ne on jakaa myös täällä blogin puolella.

1. Syö pääsääntöisesti puhdasta, käsittelemätöntä ruokaa, mutta joskus myös täyttä kuraa, jos siltä tuntuu

Leivän ja ylipäätään muidenkin hiilihydraattien liiallisen syönnin vähentäminen, hyvien rasvojen lisääminen ja maidon jättäminen minimiin ovat olleet käänteentekeviä asioita omassa ruokavaliossani. Lisäksi suosin kasviksia ja hedelmiä aina kuin mahdollista. Jos minun ei oikeasti tee mieli herkutella, en tee niin vain tavan vuoksi, sillä huomasin sen tapaherkuttelun olevan yksi suurimpia paheitani ilman, että varsinaisesti sain siitä mitään – olisin aivan yhtä hyvin voinut valita terveellisen version ilman, että olisin jäänyt mistään paitsi. Lisäksi terveellisetkin ruoat voivat olla "mättöruokia" – esimerkiksi täysjyvätortilla pääasiallisesti kasviksia sisältävällä täytteellä ja itse tehdyllä guacamolella täyttää kaikki mättöruoan tunnusmerkit, mutta jättää silti olon kevyeksi ja energiseksi.

Aamupalaksi syön yleensä munakasta muutamalla täytteellä (vaikkapa tomaatilla ja parmankinkulla) tai turkkilaista jogurttia pähkinöillä, hedelmillä ja marjoilla. Lounaaksi syön yleensä runsaan salaatin tai wokin, välipalaksi kourallisen pähkinöitä ja hedelmän, proteiinismoothien tai vaikkapa proteiinipatukan. Illallisella syömme koko perhe samaa ruokaa, eli pääsääntöisesti perinteistä, suomalaista kotiruokaa ja iltapalaksi syön jälleen jotain pääsääntöisesti aika proteiinipitoista, vähähiilihydraattista ja tietty helekkarin herkullista.



2. Syö säännöllisesti


Kun syö säännöllisesti verensokeri pysyy tasaisena pitkin päivää ja olo on parempi. Lisäksi ei tule vedettyä ruokaövereitä ja turhat mieliteot vähentyvät, kun oppii tunnistamaan, että kello 15 on välipalan paikka, koska on nälkä. Ei siksi, että suklaa on välttämättömyys.

Tämä on se tuttu virsi, jota kukaan ei usko ennen kuin kokeilee itse.

3. Juo vettä paaaaljon


On aivan järkyttävä merkitys sillä, miten paljon nestettä tunkee napaansa – kokeilehan vaikka itse juoda 2–3 litraa päivässä viikon verran. Muutos näkyy olotilassa, ulkonäössä ja vyötäröllä. Olen myös luopunut maidosta lähes täysin ja käytän vain kahvissa tilkan maitoa, mikä on entisestään auttanut ihoni akneongelmaan – nyt en edes muista, milloin minulla olisi viimeksi ollut oikein kipeä jormaperse leuassani.

Oma jatkuva väsymykseni, selittämätön heikko oloni ja esimerkiksi huulien kuivuminen olivat kaikki jatkuvan pienen nestehukan ansiota, mikä oli aika järkyttävä huomata sen jälkeen, kun olin vuosikaudet valitellut asiaa työterveyslääkärille.



4. Harrasta liikuntaa, joka tuntuu hyvältä


Joskus on hyvä ruoskia itseään, toki. Kun antaa kaikkensa ylittää itsensä ja kehittyy, mutta aina ei tarvitse treenata verenmaku suussa. Se, että käyt kävelylenkillä tai teet edes jotain on ihan riittävä juttu ja paljon parempi kuin että olisit jättänyt koko treenin väliin.

On ihan virkistävää olla itselleen armollisempi treenien suhteen ja on hyvä oppia nauttimaan siitä, mitä tekee. Oma tavoitteeni on tällä hetkellä tehdä liikkumisesta jatkuva säännöllisyys ja osa arkea, kun yleensä olen mennyt tälläkin osa-alueella kaikki tai ei mitään -periaatteella eteenpäin. Se on tehnyt hyvää ja taidan pitäytyä vielä jonkin aikaa tällä armollisemmalla linjalla.

5. Tee enemmän asioita, joista tulee hyvä mieli


Asioita voi tehdä vain siksi, että ne tuovat iloa ja on tärkeää huomata ne jutut, jotka tekevät mielesi paremmaksi. Panosta niihin, niillä on väliä. Itse esimerkiksi saan hyvää mieltä jalkahoidoista, hieronnoista ja muista kauneushömpötyksistä, joten miksikäs ei. Jos mahdollista tee itsellesi hömppäbudjetti, jonka saat käyttää aivan kuin mieli lystää – sinun hyvä mielesi on hemmetin tärkeä juttu elämäsi kannalta. Älä jätä itseäsi ilman hellittelyä.




5 asiaa, jotka saavat oloni 5 kertaa paremmaksi – ja sulattavat vatsapömpön vielä kaupan päälle!

Huomasitteko tekin? KEVÄT on täällä kurakeleineen, solisevine puroineen ja lämpimine auringonsäteineen. Aiettä mun mieleni aina kohoaa näin ilmojen muuttuessa, vaikka tänä vuonna aika onkin mennyt kuin siivillä – yleensä olen kurkkuani myöten talvea tässä vaiheessa vuotta, mutta johtuneeko kotitoimistolla työskentelystä vai mistä, se pahin aika vuodesta on mennyt ohi kuin huomaamatta. 


Jos alkukevät on perinteisesti ollut vaikea, loppukevät on yleensä kaikkea muuta ja niin myös tänä vuonna – ME LÄHDETÄÄN NIMITTÄIN KROATIAAN! Koko perheen reissu on ollut pitkään mielessä ja nyt vihdoin ja viimein saimme tehtyä toiveista konkretiaa – vinkkejä Bracin saarelle otetaan vastaan (vaikka tosin entinen omatoimimatkailija tarkisti tällä kertaa moneen otteeseen, että valittavana on allinclusivet ja bamseklubit, mä en kerta kaikkiaan lähde leikki-ikäisen kanssa reissuun ilman kunnollisia sotasuunnitelmia). 

Lisäksi suuntaamme loppukuusta ystävieni kanssa tyttöjen hemmottelulomalle Tallinnaan. Täydellisen käsittämätön ajatus päästä makaamaan kylpylään skumppalasintonkan ja parhausnaisten kanssa, ehkä hyvällä tuurilla saan vielä buukattua itselleni kokovartalohieronnan ja lobotomian.



Vaikka tämä nyt äkkiseltään voi vaikuttaa silkalta lomailulta, niin älkääs peljätkö, kyllä tässä hommiakin on (onneksi) riittänyt. Rouva Esikoiskirjailijaa on muiden tohinoiden lisäksi pyydetty myös esiintymään pariinkin eri paikkaan tälle keväälle ja olen siitä aika mahdottoman ylpeä. Vielä kun keksisin jotain järkevää sanottavaa kuulijoilleni... :D

Toivottavasti sielläkin ollaan jo kevättunnelmissa! Unohdetaan tuo kurakeli ja kuvitellaan kertaa sata, että on jo ballerinojen aika <3.

<3 Hannele

Ps. Onko teillä muilla muuten tapana vaihtaa verhoja ja tekstiilejä aina vuodenajan mukaan? Mä kuulin, että tää tapa on mummoille, mutta minäpä mummoilen ylpeästi – kevätverhot vaihdettu ikkunaan, oi onnea!




Kevätkuulumisia

Haaveiletko sinäkin siitä, että saisit työskennellä omilla ehdoillasi? Jos, niin se haave ei taatusti ole turha. Nyt, kun minulla on muutama kuukausi takana tehokasta kotityöskentelyä, en ikimaailmassa suostuisi luopumaan tästä ilman taistelua.  Koska tää on helekkarin täydellistä. 



Nipistän itseäni nykyään noin viisitoista kertaa päivässä ihan vain kokeillakseni, olenko sittenkin unessa. Vasta nyt oman työni herrattareksi siirtymisen jälkeen tajuan, miten älyttömästi stressiä tavallinen toimistotyö tiukkoine aikatauluineen on elämääni tuonut, vaikka siitä ei ole ollut hyötyä minulle eikä työnantajalle. Suuri osa tuskastani on koostunut paineesta työskennellä muiden luomien aikataulujen mukaan – eihän meikäläistä, tuskaisesta aamu-unisuudesta kärsivää naisihmistä, ole kerta kaikkiaan tarkoitettu heräämään kuudelta, jotta on toimituksessa kahdeksalta (tai tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että ei ole). Lisäksi olen nopea kirjoittaja, mutta se vaatii veronsa – teen työni nopeasti ja tehokkaasti, minkä ansiosta saan neljässä tunnissa tehtyä kahdeksan tunnin työt, mutta ne loput neljä tuntia menevätkin sitten keskittymiskyvyttömän ameeban moodissa. Työpaikaltahan ei kuitenkaan voi häipyä neljän tunnin jälkeen, jos on sovittu kahdeksasta tunnista, joten sielläpä sitten istut ja yrität saada vielä jotain järkevää aikaiseksi. Sen sijaan illasta minulle iskee toinen piikki, jolloin mielelläni kirjoittaisin vielä pari tuntia lisää. Kun voin hyödyntää tehopiikkini saan aikaiseksi todella paljon yhden päivän aikana, mutta väsyneet tunnit voin käyttää vaikkapa liikkumiseen tai lepäämiseen. 

Jos sinäkin haaveilet omien aikataulujen luomisesta kotitoimistossa, haluan jakaa sinulle muutaman vinkin. En tietenkään ole aiheen täydellinen asiantuntija, mutta kyllä näihin takataskuihin on jotain muutakin tarttunut kuin selluliittia. 

1. Keskity asioihin, joihin suhtaudut intohimoisesti ja joissa olet jo valmiiksi hyvä


Jos haluaa olla jossain erinomainen kannattaa valita aihealue, johon suhtautuu intohimoisesti. Erinomaiseksi tuleminen vaatii nimittäin paljon työtunteja ja vain ihminen, joka on oikeasti hyvä jossain voi kehittää osaamisestaan itselleen tuottavan työn.

Tee siis niitä asioita, joissa olet jo valmiiksi hyvä ja joita kohtaan koet intohimoa. Jos tällaista asiaa ei elämässäsi ole, lue tämä postaus.

2. Kirjoita päämääräsi paperille


Jep. Tämä kuulostaa täydeltä hippihumpuukilta, mutta ei ole sitä. Jos kirjoitat tavoitteesi selkeästi ja yksityiskohtaisesti ylös, joudut täsmentämään sen, mitä todella haluat, eikä asia ole silloin vain jokin epämääräinen toive, joka olisi "ihan kiva" toteuttaa.

Älä keskity niihin asioihin, joita et osaa tai jotka eivät onnistu – maailmassa on myös muita ihmisiä, jotka osaavat sellaista, mitä sinä et osaa ja kaikessa ei tarvitse olla täydellinen. Älä siis keskity korjaamaan huonoja puoliasi ja heikkouksiasi, vaan panosta siihen, missä olet jo hyvä, niin sinusta tulee erinomainen.

3. Näe mahdollisuudet


Moni kulkee elämäänsä eteenpäin Ei tule onnistumaan -laput silmillään. Tällaisen ihmisen tunnistaa esimerkiksi lauseista "Se olisi mahtavaa, mutta se ja se asia eivät ole mahdollisia" tai "Helppoahan sen on, kun sillä on sitä ja tätä".

Älä opettele näkemään niitä esteitä, miksi joku asia ei onnistu, vaan näe asiat, miksi ne onnistuvat. Jos tiellä on esteitä, ne on tehtyä voitettaviksi tai ohitettaviksi. Tämä vaatii toki oman ajattelun ravistelua – jos ennen olet nähnyt vain ongelmat, opettele nyt näkemään myös ratkaisut niiden takana. Voit vaikkapa aina ylitsepääsemättömän esteen nähdessäsi kirjoittamaan paperille kymmenen tapaa ratkaista ne. Ratkaisuista suuri osa voi olla täysin päättömiä, mutta ei tarvita kuin yksi toimiva tapa päästä eteenpäin.

4. Ole rohkeampi!


Rohkea menee omalle epämukavuusalueelleen, mikä venyttää mukavuusaluetta. Ainoa keino päästä eteenpäin.

5. Verkostoidu


Tutustu uusiin ihmisiin ja näe, mitä te voisitte tehdä toistenne hyväksi. Itse olen esimerkiksi hyvä tarinankertoja ja ideanikkari, mutta en ymmärrä koodaamisesta hölkäsen pöläystä. Siksi tapaan mielelläni teknisempään ajatteluun suuntautuneita ihmisiä, sillä täydennämme toistemme puutoksia ja voimme yhdessä luoda jotain uutta. Uudet näkökulmat ja asiantuntemus alalta, joka itselle on vieras ovat kultaakin kalliimpia ja luovat upeita tuloksia.


Haluaisitko sinäkin työskennellä itsellesi?

Vanhan blogini tekstit eivät näy teille lukijoille enää kovinkaan vaivattomasti, ja siellä on paljon asiaa, jonka uskoisin olevan hyödyllistä monelle. Siksi halusin julkaista uudelleen nämä Mothers in Business -verkoston luennolla saamani vinkit.

HRM Partnersin Sebastian Lindqvist ja Fred Kosk tarjosivat kiinnostavan tunteroisen ja luvan kanssa jaan näitä vinkkejä myös teille. Toivottavasti saatte niistä intoa ja löydätte itsellenne työn, jota ette lopettaisi, vaikka lottovoitto osuisi kohdalle.

Unelmatyön etsimen lomassa voi vanhaa työpistettä sisustaa mieleiseksi. Kehotan aloittamaan Etsystä, josta löytyy esimerkiksi tämä kaunis The Woolberry Pressin printti

1. Aloita itseanalyysillä – ja tee se hyvin!


Tärkeintä on tietenkin tietää ensin mitä haluaa tehdä. Tämä on se vaikein vaihe, sillä harva meistä tietää sitä vielä kiikkustuolissakaan ja unelmat muuttuvat sitä mukaa kun saavuttaa elämässä uusia asioita. Mutta jotta joskus pääset vaiheeseen "unelmien työpaikka", on sinun kuitenkin vaadittava itseltäsi mahdollisimman hyvä syväanalyysi aiheeseen liittyen. Pohjatyöllä kun luodaan tässäkin tapauksessa se tärkein perusta.

Vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mitä osaan? Millainen työntekijä olen? Mikä minua motivoi? Millaiset ovat tulevaisuuden odotukseni ja elämäni realiteetit? Näitä pohtimalla olet jo pitkällä.

Huomenna muuten julkaisen aiheeseen liittyen hyvän tehtävän, jonka avulla voit selvitellä unelmiasi ja keksiä myös keinoja, joiden avulla niitä voi saavuttaa. Kannattaa siis olla kuulolla :).

2. Kirjoita osaamisesi paperille


Tee osaamisestasi ja urasi eri vaiheista miellekartta, eli mindmap. Näin joudut konkreettisesti listaamaan asioita paperille, jolloin ne iskostuvat mieleesi entistä tehokkaammin ja sinun on helppoa palauttaa pointit mieleesi esimerkiksi työhaastattelussa.


Sebastian Lindqvist kehottaa myös muistelemaan omia onnistumisia – palauta mieleesi tilanteita, jotka ovat olleet niitä urasi hyviä hetkiä ja analysoi millaiset asiat vaikuttivat onnistumiseesi: olitko ehkä rohkea, hyvä soveltamaan tietoa tai neuvokas. Näitä tarinoita kannattaa kertoa myös mahdollisissa työhaastatteluissa, sillä ne kertovat osaamisestasi enemmän kuin kuluneet "tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa".  Lisäksi tarinat jäävät mieleen, toisin kuin vanhat fraasit.

3. Etsi piilotyöpaikkoja


Lindqvistin mukaan työnhakijat kertovat usein olleensa aktiivisia, mutta todellisuudessa aktiivisuus tarkoittaa lähinnä työpaikkojen googlaamista ja hakemusten lähettelyä. Tämä on tietenkin yksi tapa löytää työpaikka, mutta todellisuudessa vain noin 40 prosenttia hakijoista saa töitä ilmoituksiin vastaamalla.

HRM Partnersin tekemän tilaston mukaan 60 prosenttia työpaikoista jaetaan niin sanottujen piilotyöpaikkojen kautta, eli paikkojen, jotka eivät koskaan tule yleiseen hakuun. Useimmiten uusi työ löytyi omien henkilöverkostojen tai suorien kyselyiden kautta. Siksi on äärimmäisen tärkeää tutustua uusiin ihmisiin ja "laittaa sana kiertämään" työnhaustasi.

Lindqvist vinkkaa myös ottamaan yhteyttä suoraan haluamasi paikan esimieheen – hänhän rekrytoinnin joka tapauksessa suorittaa. Turha nolostelu kannattaa jättää sikseen, sillä yritykset varmasti arvostavat kiinnostusta ja vaikka heillä ei olisikaan töitä tarjolla juuri sillä hetkellä, saattaa hakemuksesi tulla mieleen sopivalla hetkellä.

3. Päivitä CV ja LinkedIn säännöllisesti


Ansioluettelon päivittäminen on rasittavaa, tiedetään, mutta silti se kannattaa tehdä säännöllisesti. Näin pysyy kartalla omasta osaamisestaan. Myös LinkedIn-profiiliin kannattaa panostaa, sillä etenkin toimistotöissä niiden kautta rekrytoidaan paljon ihmisiä. Ansioluettelossa oikeakielisyys ja esimerkiksi hyvä kuva ovat tärkeitä asioita, joihin kannattaa panostaa.

Kannattaa myös näyttää ansioluetteloa muille ja pyytää palautetta. Jos lähipiiristä löytyy ihmisiä, jotka ovat palkanneet työntekijöitä, aina parempi.

4. Perusta oma verkosto


Uratoiveista ja -mahdollisuuksista on hyvä jauhaa välillä pidempäänkin. Siksi esimerkiksi oman verkoston perustaminen ei ole huono idea ollenkaan – se voi olla niinkin pieni asia kuin eri aloilla työskentelevien ihmisten yhteinen kahvihetki tai Facebook-sivu, joka on omistettu tietynlaisesta tekemisestä kiinnostuneille ihmisille.

5. Ota yhteyttä uracoachiin


Tämä kohta on omani, sillä koen sen olevan erityisen tärkeä uuden elämänsuunnan löytämisestä. Elämäntapavalmentajia löytyy nykyään jos jonkin verran ja oma suhtautumiseni heihin oli aluksi vähintäänkin epäluuloinen – mitä tuo osaa minulle kertoa omasta elämästäni, jos en kerran itsekään tiedä vastausta.

Vastaus? Aika paljon. Jos kokisin olevani täysin hakoteillä uravalintojen suhteen, harkitsisin vakaasti asian puimista työ- tai elämäntapavalmentajan kanssa. Elämässä kun kuitenkin viettää suuren osan ajasta työpaikalla, siksi työn tekemisen pitäisi olla edes jollain tasolla mielekästä. Lisäksi ollakseen onnellinen on tehtävä asioita, jotka tekevät onnelliseksi ja onnelliseksi tekevien asioiden pohtiminen on kuulkaas yllättävän haastava tehtävä.

+1 Ole tavoitteellinen!


Muista että ilman päämäärää on vaikea tietää, minne on menossa. Tai ainakin on todella vaikeaa päästä perille.

Kuten ylhäällä jo kerroin, julkaisen tähän liittyen huomenna tehtävän, joka on todella hyvä tapa selvitellä niitä omia unelmia ja auttaa myös huomaamaan, miten paljon itse voi vaikuttaa niiden toteutumiseen.

Miten löydän uuden (unelmieni) työpaikan?