Sisällön tarjoaa Blogger.

Täydellistä elämää

Miksi elämä ei voi olla täydellistä! Unelmoit sitä räntäsateessa, kun viet huutavaa lasta päivähoitoon ja puuduttavassa palaverissa, josta on säästösyistä nipistetty kahvitarjoilukin pois. Uudenvuodenaatto on kaiketi täydellisen elämän unelmoinnille omistettu ilta, sillä silloin luvataan luopua huonosta ja panostaa parempaan, joten mikäpä parempaa kuin pohtia oikein kunnolla sitä täydellistä elämää – mitä se mahtaisikaan tarkoittaa juuri sinun kohdallasi?

Annoin teille eilen tehtävän listailla asioita, joista saatte iloa ja joista nautitte. Pääset tekemään tehtävän ensimmäisen osan täältä. Tänään tuo tehtävä jatkuu, joten here goes:

Joulun ja uudenvuoden välipäivät ovat täydellinen hetki pohtia, millainen olisi se täydellinen koristerasia omaan elämään... Kuva: H&M Home

Tehtävä: Kirjoita satu täydellisestä elämästäsi


1. Vaihe 

Kirjoita elämäsi niin täydellisenä kuin mahdollista – missä asut, missä käyt töissä, millainen on tavallinen päiväsi ja kenen kanssa asut? Muista, että tämä on unelmointia, joten älä rajoita itseäsi, vaan pohdi, millaista elämäsi oikeasti olisi, jos se olisi nykyisen minäsi mielestä täydellistä.

Muista kuvailla asiat myös mahdollisimman tarkkaan. Älä esimerkiksi kirjoita "asun hienossa talossa", vaan kuvaile tarkkaan millainen tuo talo on – "asun valkoisessa talossa, jossa on korkeat huoneet ja suuret ikkunat".

Kirjoita siis täydellinen elämäsi mahdollisimman tarkasti ylös, aikaa tälle saat kymmenen minuuttia. 

VASTA KUN OLET TOTEUTTANUT KOHDAN YKSI, SIIRRY KOHTAAN 2.

Kuva: H&M Home

2. Vaihe

Käy sen jälkeen listasi kohta kohdalta läpi:

1. Viivaa yli ne asiat, joihin et voi itse lainkaan vaikuttaa omilla teoillasi.

2. Alleviivaa sen jälkeen asiat, joihin voit vaikuttaa ainakin vähän.

3. Ympyröi lopuksi ne asiat, joihin voit vaikuttaa hyvinkin paljon.

Kuinka moni unelmaelämääsi liittyvistä asioista on sellainen, että voit vaikuttaa siihen itse? Niinpä niin – yllättävän moni. Lisäksi aika moni juttu on sellainen, että voit vaikuttaa siihen ainakin jossain määrin. Jos seuraavaksi vastaat, että nuo muutokset vaativat liikaa, niin muista, että pienetkin muutokset ovat muutoksia. Olet päätynyt tähän pisteeseen elämässäsi tekemällä pääasiallisesti pieniä päivittäisiä päätöksiä, siksi voit valita uudelleen ja sillä tavoin elämä vie sinua taas eri suuntaan.

Siinäpä melkoisesti pohdittavaa tälle päivälle <3.

Ps. Unelmien elämä ei kuitenkaan koskaan myöskään ole täydellistä, sillä sataa sitä räntää sielläkin. Kakkapäivät kun yksinkertaisesti kuuluvat elämään, mutta jos on räntäsateen aikana matkalla unelmien työpaikalle hyvällä fiiliksellä, niin onhan sitä nyt herranen aika sitä helpompaa kestää <3.

Pps. Valloittavaa, onnellista, elämysrikasta, rauhoittavaa, hämmästyttävää ja itkettävän ihanaa vuotta 2017 kaikille lukijoilleni. Olette parhaustyyppejä <3. Olen tosi kiitollinen siitä, että saan jatkaa blogini kirjoittamista nyt aivan uudella innolla ja olette pysyneet mukana matkassani.

Kaikki on hyvin, mutta et kuitenkaan ole onnellinen?

Kaikki on hyvin, mutta ei kuitenkaan, tuntuuko sinustakin joskus siltä? On ihanat lapset, rakas puoliso, mukava koti ja vakituinen työpaikka, mutta silti jotain puuttuu? 

Eilen lupailin teille tehtävää avuksi oman intohimon löytämiseen ja sen ensimmäinen osa julkaistaan tänään. Luvassa on nimittäin kaksivaiheinen tehtävä, jonka loputtua sinulla on toivon mukaan jonkinlainen suunta elämääsi. Pidempi julkaisuväli tekee hyvää myös sinulle, jotta saat rauhassa pureskella aihetta lisää.  

Uuden oppiminen ja siitä nauttiminen ovat iso osa onnellisuutta, sillä elämässä se oman kipinän löytäminen on äärettömän tärkeää. Jos et saa hyvää mieltä tuottavaa haastetta elämääsi, kaikki on harmaata, vaikka olisitkin periaatteessa ihan onnellinen olento. 

Postauskuvituksena throwback ajalta, kun mulla oli vielä superpitkät hiukset – KAIPAAN NIITÄ, pitikö leikata :D.
Kuva DMK Photography. 
Eräs ystäväni on aina ollut sitä mieltä ettei hänellä ole omaa juttua – sitä mihin hän suhtautuu intohimolla ja ilolla, mitä tekisi vaikka kukaan ei maksa, ihan vain koska haluaa. Sitten kuitenkin hänellä on koti aina kauniisti laitettu ja esineet ovat selkeästi löytäneet paikkansa hyvällä maulla. Hän tykkää kotona puuhailusta ja tietää sen itsekin, mutta ei osaa ajatella sitä "omana juttunaan".

Äkkiseltään vaikkapa leipominen voi tuntua liian tavanomaiselta, jotta siitä voisi kehittää mitään sen erityisempää  – kaikkihan nyt leipovat, ei siitä voi tulla mitään erityistä tai pitäisi olla ihan superhyvä kondiittori. Katsohan kuitenkin vaikkapa Kinuskikissaa – hän aloitti leivontablogilla ja nyt hän elättää itsensä intohimonsa kohteella! Aika hienoa, vai mitä?

Kuva DMK Photography
Jos sinustakin tuntuu siltä että et koe intohimoa mihinkään tekemiseen, elämä voi olla toisinaan yhtä pakkopullaa ja suorittamista, niin kokeilehan tehtävääni. Homma jatkuu huomenna ja ylihuomenna, eli se on siis kolmivaiheinen tutkimusmatka omaan itseen.

Kirjoitahan lista seuraavista asioista:
  • Mitä tekisin, jos saisin tehdä mitä vain? Tähän moni äiti huutaa että NUKKUA, mutta entäs sen jälkeen? 
  • Mitä teen mielelläni, vaikka kukaan ei maksa siitä?
  • Missä olen hyvä, missä huono? Moni usein kehittää itsessään asioita, joissa on huono, eikä siinäkään mitään, mutta jos haluaa olla erinomainen jossain asiassa, kannattaa panostaa siihen, missä on jo entuudestaan hyvä. 
  • Millaisia lehtiä ja kirjoja luen, mitä googlaan ja mihin haluaisin käyttää rahaa, jos sitä olisi enemmän perheen kulujen, lomamatkojen ja muiden menojen jälkeen? 
  • Jos valitsisin ammattia nyt ja voisin valita mitä tahansa, mitä haluaisit tehdä? Tässä kohtaa moni valitsee mahdollisimman rahakkaan ammatin, mutta kuvittele että kaikesta työstä maksetaan todella hyvää palkkaa, sillä kekseliäs ihminen voi tehdä melkeinpä mistä asiasta tahansa rahakkaan ammatin – esimerkiksi siivoojan palkkanauha ei ole kaikkein korkein, mutta KonMari-siivouskirjan kirjoittanut Marie Kondo on miljonääri. 
Jokin hyvinkin simppeli juttu voi olla juuri se sinun juttusi, et vain tule ajatelleeksi sitä. Tämän vuoksi kannattaa näyttää listaa myös vaikkapa hyvälle ystävälle, sillä muut usein näkevät meidät eri tavalla kuin me itse. 

Taivas siis on rajana, kunhan vain ensin otat itseltäsi ne elämääsi rajaavat Kuningas Ei -rillit pois päästä ja teet asioita, joista nautit. Kaikkien ei tarvitse muuttaa elämäänsä ja toteuttaa itseään, mutta pienetkin asiat arjen keskellä riittävät tekemään siitä pikkaisen paremman. 

Kuukauden tehtävä: Aseta tavoitteesi vuodelle 2017

Olen huomannut, että elämässä saavuttaa toivomiaan asioita onnistuneemmin, mikäli tavoitteet ovat selkeästi mielessä tai vielä parempaa – konkreettisesti paperilla. Tämä voi kuulostaa elämäntapavalmentajien kannustushuudolta, mutta se ihan oikeasti toimii, koska kirjoittaessa sinun on oltava täsmällinen ja muotoiltava asiat tarkasti. On nimittäin aivan eri asia unelmoida ja suunnitella tulevaisuutta pelkästään oman pään sisällä, koska silloin asiat tuppaavat olemaan vain vähän sinne päin (ja toimintasuunnitelmakin jää tekemättä).

Opas shoppailuhimon tyydyttämiseen oli joskus vain tahroja paperilla, kunnes siitä tulikin konkretiaa. 
Tietysti elämässä on unelmia, jotka eivät ole vain omasta itsestä kiinni, kuten vaikkapa lapsen saaminen tai parantuminen vaikeasta sairaudesta, mutta yllättävän moni juttu kuitenkin riippuu loppupeleissä ainakin osin omista teoistasi – voit esimerkiksi vaikuttaa siihen millaisessa työssä olet, mitä kouluja käyt, harrastatko liikuntaa, millaisessa kodissa asut jne.

Siksipä annan teille kuukauden haasteena seuraavan tehtävän: kirjoita elämästäsi täydellinen "satu" sellaisena, kuin se voisi olla vuoden 2017 lopussa ja pohdi, millaisia asioita sinun tulee tehdä, jotta voisit saavuttaa unelmasi. Kirjoita myös ne ylös. Jos tämä ahdistaa, huolehdi, että lista pysyy salassa muilta.

Toivotan onnea haasteiden kirjoittamiseen! Pitäkää hauskaa, nauttikaa ja olkaa hieman hullujakin – elämässä kun saattaa saavuttaa vaikka mitä, jos uskaltaa unelmoida <3.

Ps. Haastan teidät myös toivomaan jotain muuta kuin sitä iänikuista laihdutusprojektin onnistumista – jos se löytyy listaltasi, kirjoita ennemmin, että haluat oppia liikunnan ilon ja pyrit syömään terveellisesti (lähes) jokaisella aterialla.




Teen siitä totta, eli tulevaisuus 2017!

Olen viimeisen kuukauden verran elänyt melkoista mullistusten aikakautta. Kävi nimittäin niin, että työkuvioni menivät yt-neuvotteluissa täysin uusiksi ja siinä rytäkässä tein suuren päätöksen, josta olen haaveillut jo vuosia – päätin siirtyä työllistämään itse itseni, sillä asiakkaita näyttäisi riittävän ainakin näillä näkymin.

Tammikuun jälkeen aloitan siis luovan alan yrittäjänä ja teen sellaista työtä, josta olen haaveillut oikeastaan lähes koko elämäni – saan itse päättää aikataulut, projektit ja yhteistyökumppanit, mutta kannan myös vastuun palkkapussistani. Että eipä tässä muuta kuin voihan KÄÄKS tyypit. :D

Instagramin puolellakin meno on ollut aika leppoista – kirjoja, makkaranpaistoa ja lepoa. Niin ja Otavan superkauniit onnittelukukat <3. 

Fiilis on yhtä aikaa jännittynyt, mielettömän vapaa ja onnellinen, mutta tietysti tulevaisuus myös mietityttää. Järjesteltävänä on äkkiseltään ajateltuna noin kaksisataakolmekymmentäkahdeksan asiaa ja ennen niin säännölliset tulot jäävät historiaan. Heti, kun tiesin jääväni pois töistä hoitelin rytinällä asiani kuntoon ja sen jälkeen otin ansaittua aikaa itselleni ja perheelleni. Vaikka mieli oli tosi energinen ja positiivinen, kroppa ilmoitti levon tarpeesta totaalisena väsymyksenä ja hetken aikaa pidin tietoisesti kaikki työasiat poissa mielestä – luin kirjoja, olin pikkumiehen kanssa, söin suklaata koko pään täyteen ja nukuin niin hyvin kuin mahdollista.

Elelen tällä hetkellä siis varsin kutkuttavaa aikaa, sillä niin monia uusia asioita ja mahdollisuuksia on avautunut eteeni. Nyt odottelen, miten yrittäjäelämäni lähtee tästä rullaamaan ja lähteekö, vai palaanko puolen vuoden päästä häntä koipien välissä takaisin rivitoimittajaksi. Aika uskomatonta, että olen ajatellut tätä repäisyä vuosikausia ja nyt se tulee eteeni – ehkä elämässä tosiaan saa sen, mihin keskittyy. <3

Koska siirryn kokoaikaiseksi työmyyräksi, pikkumieskin aloittaa viikon päästä päiväkodin. Onneksi saimme suht nopealla varoitusajalla päiväkotipaikan ja vieläpä erittäin hyvän sellaisen, vaikka hetken verran koimme senkin suhteen pientä epätoivoa. Minimiehestä on kasvanut melkoinen touhupakkaus ja on selvää, ettei hänelle enää riitä äidin kanssa kotona oleminen – kaverit ovat tärkeitä ja virikettä on oltava tarjolla aivan eri tavalla kuin ennen, mikä on tietysti hieno juttu.

Vuosi 2017 alkaa siis tässä taloudessa melkoisen vauhdikkaasti. Nollaan vuoden tapahtumia aina näin uudenvuoden aikaan ja mietin, mitäs sitä taas on tullut tehtyä. Pitäkäähän peukkuja, että voin vuoden 2018 kynnyksellä katsella eloani yhtä tyytyväisenä kuin nyt, sillä tää on ehkä mun suurin hyppyni tuntemattomaan ikinä koskaan (tai okei, suurin hyppy heti äitiyden jälkeen – se se vasta onkin sellaista hurlumhej-meininkiä :D).

<3

Vinkkejä blogin perustamiseen

Vinkkejä blogin perustamiseen pyydetään minulta säännöllisin väliajoin ja koska olen kirjoittanut niitä sähköpostitse jo muutamaan otteeseen, päätin kirjoittaa tekstin myös julkisesti kaikkien kiinnostuneiden avuksi ja tueksi. Bloggaaminen on mahtava harrastus, joka on antanut ainakin itselleni todella paljon ja jota suosittelen vahvasti kaikille – vaikka lähtötasosi olisi millainen, tulet taatusti kehittymään ja se jos mikä tuntuu aivan mahtavalta.

Jättäkäähän muuten ihmeessä lisävinkkejä kommenttiboksiin, mikäli unohdan mielestänne jotain tärkeää. Niin ja omia blogejaan saa vinkata myös – minua kiinnostaa kovasti, mitä siellä ruudun toisella puolella tapahtuu :).

Esimerkiksi näin näyttävän ulkoasun voi ostaa Etsy.com-sivustolta täältä.

1# Aloita heti!


Bloggaaminenhan on harrastus, jossa voi kehittyä loputtomasti ja päätyä aloittelijasta ammattilaiseksi varsin nopeastikin riippuen taitotasosta ja tuurista – se, miten lukijasi löytävät blogin on pitkälti myös onnesta kiinni, vaikka mielestäni myös blogin mainostaminen kannattaa. Siksi kannattaa aloittaa heti ilman turhaa jahkailua, sillä bloggaamisessa aika on tärkeä valuutta, oli tavoitteena sitten lukijakunnan kasvattaminen tai päiväkirjan kirjoittaminen vain omaksi iloksi.

Blogia voi muokata loputtomasti, joten esimerkiksi blogisivustoa ei kannata suunitella liian pitkälle ja jahkailla sen vuoksi bloggaamisen aloittamista – parempi pistää homma heti pyörimään ja tehdä muutoksia sitä mukaa, kun kehityt. Itselläni on blogikokemusta jo useamman vuoden verran ja keksin jatkuvasti lisää tuunattavaa. Rohkeasti hommiin siis vain!

2# Hyvännäköisen ulkoasun voi ostaa valmiina


Esimerkiksi Etsy.comista voi ostaa Wordrpess- tai Blogger-ulkoasuja valmiina, eikä niiden lataaminen vie kuin hetken (ja eurojakaan ei kulu erityisen älyttömästi). Mikäli tavoitteenasi on saada blogillesi lukijoita (kaikkihan eivät sitä halua), kannattaa panostaa huoliteltuun ulkoasuun. Se kun on yksi blogisi tärkeimmistä käyntikorteista.

Esimerkiksi täältä löytyy useita vaihtoehtoja tyylitietoiselle bloggaajalle.


3# Valitse selkeä aihe


Mikäli tavoitteenasi on löytää blogillesi lukijoita, kannattaa heti alkuun pohtia mikä voisi olla omalla kohdallasi sellainen aihepiiri, joka ensinnäkin a) kiinnostaa sinua niin paljon, että haluat kirjoittaa siitä vuosikaupalla ja b) on sellainen aihepiiri, josta sinulla on jotain annettavaa lukijoillesi.

Esimerkiksi blogeja, joissa kirjoitetaan päiväkirjamaisella otteella omasta elämästä on suomalaisessa blogimaailmassa tuhansia ja joukosta voi olla vaikea erottua. Siksi aiheen rajaaminen voi olla viisasta. Jos kuitenkin koet, ettei sopivaa aihetta löydy, älä heitä kirvestä kaivoon – kuten kaikkea muutakin, myös blogin aihepiiriä voi muokata halutessaan myöhemmin. Itsehän aloitin hääbloggaajana, siirryin sen jälkeen äitibloggaajaksi ja vasta hieman yli vuosi sitten muutin Rakkaudella, Hannelen aihepiiriä urapainotteiseksi.

4# Panosta laatuun


Kirjoitusvirheet ja kuvat, jotka ovat harmaata pikselimössöä ovat nykypäivän blogimaailmassa melkoinen nounou – elleivät ne sitten ole harkittu tehokeino. Myönnetään, itsellenikin sattuu silloin tällöin huolimattomuusvirheitä, mutta koska bloggaaminen on ammattimaistunut Suomessakin varsin nopeasti, lukijat ovat tottuneet vaatimaan (ja saamaan!) laadukasta sisältöä. Kuvat kannattaa käsitellä (Picmonkey on pop!) ja teksti lukea ainakin pariin kertaan läpi, jotta postaukseen ei jää turhia kirjoitusvirheitä (tosin kyllähän niitä aina joskus jää, ihan vain koska inhimillinen tunaruus).

Vaikka laatuun on hyvä pyrkiä, sinun ei kuitenkaan tarvitse olla ammattitason kuvaaja ja sisällöntuottaja aloittaaksesi. Itse olen kehittynyt esimerkiksi kuvaajana todella paljon alkuvuosista ja vanhat blogitekstit saavat nykyään kiemurtelemaan häpeästä, enkä varmasti ole ainoa näin kokeva bloggaaja.

#5 Nauti!


Bloggaamiseen on koettava jonkinasteista intohimoa, sillä se on kovaa työtä maineestaan huolimatta. Jos vaikuttimenasi on mielikuva helposta tulonlähteestä, ilmaisista tavaroista tai blogijulkkiksen urasta, kannattaa unohtaa koko juttu – tunnetutkin bloggaajat ovat tehneet töitä vuosia ilmaiseksi ja vain harva meistä bloggaajista pääsee kunnon tienestien makuun blogillaan. Lisäksi säännöllisesti päivittyvä blogi vie helposti työpäivän verran aikaa joka päivä – menestys ei siis todellakaan tule ilmaiseksi.

Siispä kuten muidenkin harrastusten, myös bloggaamisen tulisi ensisijaisesti lähteä tekemisen ilosta ja halusta. Ei siksi, että pääsee patsastelemaan blogibileisiin tai juomaan ilmaista skumppaa (vaikka okei, kyllähän lempijuomani ilmainen alkoholi on AINA hyvä motivaattori ;D).

Ps. Julkaisujärjestelmästä vielä sen verran, että Blogger on aloittelijalle hyvä valinta – itse käytän edelleen Bloggeria, vaikka moni vanhoista konkareista käyttääkin Wordpressiä. Tämä, koska helppous ja mukavuudenhalu. Sille siis täyden kympin suositus.


Sydämen seuraamisen äärimmäinen tärkeys

Hyvää joulua kaikille! Meillä on ämpätty koko vatsaämpäri täyteen ruokaa, moikattu Pukkia, podettu vatsakipua konvehtien vuoksi ja soitettu rokkia heti sielun täydeltä. Lisäksi olemme käyneet tytärpuoleni kanssa pitkiä keskusteluja aiheesta tulevaisuus – mistä sitä pieni ihminen voi tietää, mitä haluaa, kun ei edes tiedä, millainen tie on mahdollinen? Maailmassa kun on miljoonia ammatteja ja sinua vain yksi.

Kuva: The White Company
Gut feeling, sille ei taida olla suomeksi hyvää termiä – perstuntuma, sydämen ääni? No joka tapauksessa sillä olen ammatillisen elämäni mennyt hyvin pitkälle ja se on tuonut eteeni paljon kaikenlaista yllättävää ja mahtavaakin.

Muistan toki, miten vaikeaa tulevaisuuden suunnittelu oli lukion jälkeen – minne haluan, pääsenkö edes sisään, pitäisikö pitää välivuosi, kaksi, kolmekin? Opinto-ohjaaja latasi eteeni tekniikkaa ja kemiaa, vaikka olen aina ollut matemaattisissa aineissa ruokottoman onneton. Luova ala ei opettajan mukaan koskaan tulisi tuomaan leipää pöytään, siksi kannattaisi kuulemma ajatella järkevästi ja lähteä opiskelemaan alaa, jolla riittää työpaikkoja. Luojan kiitos uskalsin jättää opon ohjeet omaan arvoonsa ja valitsin itse oman tieni – sen, joka tuntui sydämessä oikealta. Vanhempani onneksi tukivat päätöstäni hakea tanssin pariin, vaikka siitä ei lopulta leipätyötä tullutkaan.

Lukion jälkeen pääydin lopulta "hakemaan itseäni" ja työskentelin mm. juorulehdessä ja opetusministeriössä sihteerinä. Muutaman välivuoden jälkeen ymmärsin lähteä opiskelemaan toimittajaksi ja lopulta kaikkien vuosien jälkeen löysin ammatin, joka on todellinen intohimo ja jossa kaikki hankkimani taidot nivoutuvat kiinnostavalla tavalla yhteen. Sydämen ja perstuntuman äänen seuraaminen on ollut omalla kohdallani siis ehdottomasti viisain päätös, siksi annoin sen tytärpuolellenikin tärkeimmäksi vinkikseni – kun tekee sellaisia asioita, joiden tekemisestä nauttii, ei voi mennä aivan vikaan.


Oletteko te muut tehneet, kuten vanhat ja viisaat ovat neuvoneet, vai oletteko seuranneet omaa sisäistä ääntänne? Minne tie on vienyt ja oletteko onnellisia valitsemallanne polulla?

Onnellista ja rauhallista joulua sinne ruudun toiselle puolen <3.


Prinsessa Pikkiriikki Arvid Lydecken -palkintoehdokkaaksi!

BOOM! Nyt tuli kuulkas enot ja emännät heti sellaisia uutisia, että täällä ruudun toisella puolen tipahti ihan kyynel jos toinenkin: Prinsessa Pikkiriikki on Arvid Lydecken -palkintoehdokkaana vuonna 2016!

Maailman hurmaavin nakupelle on yksi Arvid Lydecken -ehdokkaista vuonna 2016. 


Raadin perustelut kuuluvat näin:

Hannele Lampelan Prinsessa Pikkiriikki on hurmaava lastenkirja. Päähenkilö on riemastuttava, anarkistinen prinsessa – todellinen lasten toimijuuden ja tekemisen puolestapuhuja, joka osaa jättää aikuisten määräykset omaan arvoonsa. Lapsen näkökulma kantaa vahvasti teoksen alusta loppuun, ja Prinsessa Pikkiriikin kolmessa tarinassa riittää sekä vauhtia että seesteisiä hetkiä. Lampelan hersyvä ja leikittelevä kieli houkuttelee lukemaan kirjaa ääneen.


Sanomattakin selvää, että en oikein tiedä miten päin olla tällaisen uutisen kanssa. Aina kun yritän ajatella sitä, niin pääni POKS räjähtää. Huh. Aivan käsittämätöntä, että olemme onnistuneet kuvittaja Ninka Reitun ja kustannustoimittajamme Katriina Kauppilan kanssa luomaan kirjan, joka nousee satojen lastenkirjojen joukosta näin arvostetulle ehdokaslistalle. 

Muut ehdokkaat ovat Henrika Andersonin Nagu-Nalle på djupa vatten (kuvitus Christel Rönns), Sanna Iston Maan alaiset (kuvitus Sami Saramäki), Juha-Pekka Koskisen Benjamin Hawk – merirosvon oppipoika ja Silja Sillanpään Tenho ja Ryske – satuja soitosta (kuvitus Kati Vuorento). 

Onnea kaikille ehdokkaille, me ollaan kaikki voittajia jo nyt! Tämä on jotakin aivan mielettömän mahtavaa, ei voi muuta sanoa. Palkinnonsaaja paljastetaan 13.1.2016, pitäkää peukkuja pahankurisille prinsessoille!