Sisällön tarjoaa Blogger.

Apua kuivalle iholle

Kuiva iho on monen ongelma näin talvisaikaan – hilseilyä, kutinaa ja epämukavaa oloa. Ei hyvä. Itsekin olen ollut lähes poikkeuksetta kuivan ihon uhri joka talvi, mutta nyt siihen on tullut muutos ja syitä tälle on oikeastaan kaksi – runsas vedenjuonti ja laadukas, tehokkaasti kosteuttava hoito.

Varmasti yksi tärkeä osa ihoni hyvinvointia on Hydrafacial-hoitosarja (saatu blogin kautta), jota kokeilin aknesta kärsivien kasvojeni hoidossa. Siinä epäpuhtaudet imuroidaan(!) ihosta pois pieneen säiliöön(!), minkä jälkeen kasvoihin imeytetään runsaasti kosteuttavia ja hoitavia ainesosia. Kävin tosiaan noin vuosi sitten säännöllisesti Hydrafacial-hoidoissa ja akneni jäi hoitolan hoitopöydälle sen ansiosta, mutta nyt aina kun epäpuhtauksia ilmenee uudelleen, suuntaan Hydra-hoitoon ja se on vaikuttanut ihooni todella paljon – ennen samea, näppyläinen ja kipeä iho on nyt kuulas, hyvinvoiva ja kosteutettu. Hoidosta ja kokemuksistani voitte lukea enemmän täältä. 

Hyvä kosteusseerumi tekee ihmeitä talvella. Kuvassa Swiss Clinicin tuote (saatu blogin kautta), johon tykästyin myös erityisesti. 
 Myös laadukkaista hoitotuotteista on apua: kosteuttavana seerumina minulla oli aluksi Hydrafacial-tuotteisiin kuuluva Antiox+-seerumi, joka on todella mahtava tuote, mutta myös aika hintava. Hyväksi korvaajaksi olen löytänyt ACOn kosteuttavan seerumin, joka on edullisempi ja paikkaa hoitotarvetta hyvin ainakin näin väliaikaisesti.

Yksi tärkeimpiä hoitotuotteitani on myös vastikään löytämäni Origins-sarjan Drink Up Intensive, joka on aivan järjettömän ihana sekä koostumukseltaan, tuoksultaan, että hinnaltaan (vain 16,90 euroa puteli ;D). Kosteuttava naamio jätetään yöksi kasvoille ja aamulla heräät kauniskasvoisena neitokaisena. Drink Up ei jätä muiden kosteuttavien naamioiden tapaan sitä ikävän nahjuista olotilaa jälkeensä, vaan raikas tunne on iholla vielä aamullakin. Sivelisin tätä mielelläni joka ilta kasvoille, mutta suositus taitaa olla max 2 kertaa viikossa.

Myös säännöllinen kuorinta on tärkeää ainakin omassa ihonhoidossani. Siskoni Helena esitteli minulle muovisen kasvoharjan, johon olen aivan rakastunut – valitettavasti näitä ei näytä saavan Suomesta mistään, eli jos olet jossain nähnyt, kerro ihmeessä! Myös suolasaippua kuorii, kun sitä hieroo kevyesti ihoa vasten, mutta sen kanssa kannattaa olla todella varovainen ja itse kuorin tällä vain ns. paksuimmat kohdat, eli leuan, otsaa ja nenää.

Suolasaippualla voi varoavasti myös kuoria ihoa! Hyvin kuivalla iholla se voi tosin kirvellä. 
Vartalon ihoa kuorin ja kosteutan tavallisella apteekin hoitorasvalla, mutta se ei tällä hetkellä vaikuta kovinkaan riittävältä – olisiko teillä vinkkejä vartalonhoitoon? Kuulun siihen osaan naisia, jotka hoitavat huolella kasvojaan, mutta jättävät kehon hieman huonommalle huomiolle. Ehkä pitäisi joskus törsätä kunnon kosteuttavaan vartalohoitoon...

Millä keinoilla te taistelette kuivuvaa ihoa vastaan?

Ps. Jos muuten kärsitte kuivista huulista, niin heivatkaa huulirasvat helvataan ja käyttäkää apteekista hankittavaa, paksua rasvaa käyttöönne (esimerkiksi Ceraderm on hyvä merkki!). Olen huomannut, että huulet voivat huomattavasti paremmin, kun niitä rasvaa rasvaisella perusrasvalla, sillä huulivoiteisiin jää koukkuun ja siksi huuletkin ovat aina rohtuneet, t: eräs, jolla on lähes aina rohtuneet huulet veden kittaamisesta huolimatta.

Osallistu kirja-arvontaan – voita Omannäköinen elämä!

Ammatinvalinta on aihe, joka tuntuu pyörivän tällä hetkellä joka toisessa kahvipöytäkeskustelussa, johon osallistun. Omat suunnitelmani ja unelmani ovat jokseenkin selviä, mutta ympärillä on nyt erityisen paljon ihmisiä, jotka miettivät uutta suuntaa elämäänsä ja voisin vaikka vannoa, että teitä on melkoinen joukkio siellä ruudun takanakin – olenko oikeassa?

Tämähän ei ole mikään ihme, sillä ammatinvalinta ei ole mikään pikkujuttu ja mielestäni sitä onkin hyvä pohtia uusiksi aina silloin tällöin. Vietämme suuren osan elämästämme töissä, siksi palkkaa olisi hyvä nostaa sellaisesta työstä, jossa viihtyy, eikös? Yritän kannustaa ihmisiä aina tavoittelemaan unelmiaan ja myös selvittämään, millainen työelämä voisi olla juuri se heidän juttunsa. Tästä on itseasiassa tullut minulle jo yksi intohimo – on vain niin käsittämättömän upeaa nähdä, miten kokonaisvaltaisesti ammatillinen intohimo ja innostus vaikuttavat ihmisen arkeen.




Omannäköinen elämä – näin teet hyviä valintoja, on PS-kustannuksen kiinnostava uutuuskirja. Teoksen takana ovat Leena Ståhlberg ja Marjaana Herlevi, jotka ymmärtävät paitsi ammatinvalintaa tekeviä nuoria, myös uudelleenvalitsevia vähemmännuoria. Olen lueskellut kirjaa läpi ja vaikka se ei itselläni ole oikeastaan enää ajankohtainen, uskon, että se auttaa monia elämänsä suuntaa pohtivia löytämään unelmien tielle myös konkreettisesti.

Ilokseni sain PS-kustannukselta yhden kirjan arvottavakseni teille lukijoille. Osallistu arvontaan kommentoimalla viestikenttään miksi haluaisit voittaa teoksen. Osallistumisaikaa on 29.1.2017 kello 23:00 asti. Muistathan jättää viestikenttään myös jonkinmoisen yhteystiedon, jotta saan sinuun myöhemmin yhteyden. Osallistua voi myös sähköpostitse osoitteeseen rakkaudellahannele(atmerkkitahan)gmail.com 

(edit: Arvonta on päättynyt! Kiitos kaikille osallistujille. )

Tukkis on aloittanut päivähoidon ja yksi oman elämänsä sankari istuu tällä hetkellä hiljaisessa kodissa nauttien työnteosta. Olen niin tottunut olemaan pikkumiehen kanssa, että olo on hitusen orpo, mutta silti fiilis on ihan mahtava – näitä äitiyden ristiriitoja taas vaihteeksi. Nautin siitä, että saan keskittyä rauhassa kirjoittamiseen, mutta sitten taas on hieman huono omatunto ja ikävä. Oma työunelmani on siis oikeastaan toteutunut, mikä on vain niin villiä, hurjaa, uskomatonta ja käsittämätöntä.

Huomasin LinkedInistä, että aloitin blogini kirjoittamisen noin viisi vuotta sitten. Aluksi toki juttua oli pääasiallisesti vauva-asioista ja raskaudesta, mutta hiljalleen blogi on muokkaantunut työelämän ja unelmien jahtaamisen ympärille. Muistan, että osallistuin silloin viisi vuotta sitten myös ensimmäiselle elämänhallinnan kurssilleni aika epäuskoisena ja partaani hymähdellen. Silloin kirjoitin ylös myös unelmiani, enkä uskonut niiden toteutuvan. Tässä sitä nähdään, miten ihminen voi olla onnekas ja erehtyväinen, kunhan pistää ranttaliksi <3.

Onnea arvontaan!


Itsetuntemus on menestyksen salaisuus – ja näin sitä voi kehittää

Tammikuussa joka ikinen treenaa takapuoltaan tavalla tai toisella. Vaikka itsellänikin jonkinmoinen kuntokuuri painottuu usein näin vuoden alkuun, aina silloin tällöin huomaan ajattelevani, miksi kummassa kukaan ei ole kiinnostunut aivojensa treenaamisesta – miksi aikakauslehtien kansissa ei toitoteta itsetuntemuksesta, paremman fiiliksen tavoittelusta tai vaikkapa luovuuden kehittämisestä, vaan kaikissa halutaan joko pudottaa tai lisätä jotakin jonnekin. Sillä toki se tiukka pylly on ihan kiva juttu, mutta loppujen lopuksi tiukka pää antaa monin kerroin enemmän. Sen avulla kun voi tehdä elämässä kaikenlaista jännää – pylly kun edelleen tuottaa lähinnä kakkaa ja (joidenkin mielestä) hassuja ääniä.

Kuva: Kukkainfo

Perse on kuitenkin yhteydessä menestyksen salaisuuteen varsin jännittävällä tavalla, ainakin meille suomalaisille – perstuntuma on nimittäin vahva työkalu, jonka avulla itse olen saanut muokattua elämääni sellaiseksi, joka tuottaa iloa. Olen siis intuition puolestapuhuja, sillä ensivaikutelmani pettää vain harvoin ja siksi olen oppinut kuuntelemaan perstuntumaani, sydäntäni tai sisäistä ääntäni kaikissa asioissa. En ole ajatuksen kanssa yksin, sillä muun muassa Oprah Winfrey, Steve Jobs ja Bill Gates ovat kertoneet kuuntelevansa intuitiota päätöksiä tehdessään.

Yksinkertaisimmillaan intuitio on mielestäni aitouden tunnistamista ja oman itsen kuuntelua – sen herkkä mittari herää, kun jokin on aidosti innostavaa ja mahtavaa, mutta kääntyy pakkaselle, kun jokin hyvältä vaikuttava asia ei sitä oikeasti ole.

Jos sinun intuitiosi tuntuu viestivän lähinnä suklaasta ja sen olinpaikasta, niin ollos huoleton – sitä voi nimittäin myös kehittää. Näin ainakin yhdysvaltalaisguru Sonia Choquetten mukaan, joka listaa intuition jopa kuudenneksi aistiksemme.

Näin Choquette vinkkaa kehittämään intuitioita:


1. Vietä joka päivä 30 minuuttia yksin


Elämme maailmassa, joka on täynnä informaatiota ja ärsykkeitä, mikä voi hukuttaa intuition alleen. Vietä 30 minuuttia päivässä omiin ajatuksiisi uppoutuneena ilman älylaitteita. Esimerkiksi kävely metsän keskellä, joogahetki, saunan lauteilla makoilu ja aaltojen kuuntelu laiturilla ovat loistotreeniä intuitiolle.

2. Asetu toisen ihmisen asemaan


Jotta voit tuntea itsesi paremmin, sinun on osattava kuvitella itsesi myös muiden kenkiin, sillä näin opit ymmärtämään ihmisiä ja heidän motiivejaan syvemmällä tasolla.

Kun intuitiosi vahvistuu, opit tunnistamaan nopeammin "omat ihmisesi", eli tiedät, kuka on kanssasi samalla aaltopituudella.

3. Tunnista tunteesi


Harva vihastuessaan ajattelee "olen vihainen ja se johtuu syystä x". Choquette kehottaa meitä paitsi huomioimaan tunteitamme, myös nimeämään ne ja pohtimaan, miksi tunnemme kuten tunnemme.

4. Leiki arvausleikkiä


Choqueten mukaan arvausleikin leikkiminen voi auttaa intuition kehittämisessä – minkäköhän värinen auto ajaa minua vastaan tai kuka mahtaakaan soittaa minulle seuraavaksi? Choquette sanoo, että arvailu on avain vahvaan intuitioon.

5. Intuitio tietää, miten menestyt


Choquetten mukaan intuitio on vahvin työkalusi tiellä menestykseen, sillä suuri osa meistä tekee valintoja ulkoisten asioiden perusteella – työpaikka, asuinpaikka ja joskus jopa puoliso voidaan valita ilman, että on oikeasti varma valinnastaan – että kuuntelee intuitiotaan.

Choquetten mukaan intuition kuunteleminen on vahvasti yhteydessä myös taloudelliseen menestykseen, sillä sisimpäsi tietää, minkä tekemiseen koet niin vahvaa intohimoa, että voit olla siinä hyvä – jopa paras.

Kuunteletteko te perstuntumaanne elämässä, vai onko se teistä täyttä hölynpölyä? Miten elämä on teitä kohdellut – oletteko siellä, missä toivotte olevanne, vai koetteko elävänne "jonkun muun elämää"?


Hyvän Mielen Aakkoset, eli mikä tuo hyvää fiilistä elämääni just nyt?

A niin kuin aamu  En ole niin tippaakaan aamuihminen, ne ovat elämäni pieniä pyllyreikiä, mutta minä (ja mun urooni, joka on aamuihminen) olemme hyväksyneet tämän yhdeksi elämän perustotuuksista. Herään hitaasti, tarvitsen paljon kahvia ja vihaan maailmaa hetken verran, mutta se, että saan nykyään kiukutella edes jossain määrin omassa tahdissani tuo ehdottomasti parempaa fiilistä elämääni just nyt. Kiitos myös puoliskolle tästä mahdollisuudesta <3.

B niin kuin banaanismoothie – Siskoni Helena asuu meillä hetken aikaa opintojensa ansiosta ja hän tekee joka ilta smoothien jääkaappiin aamuksi (ja siitähän riittää myös mulle, kiitos sisko <3). Ai niin ja ps! Siinä vaiheessa kun minä herään ähkien tukka pystyssä, keittiössä on yleensä hyväntuulinen ja tyylikkäästi laittautunut lentoemäntä. Edelleen varsin hämmentävää.

Inspiroivin kuvaukseni viime vuodelta – DMK Photographyn  upeat otokset pihapuidemme keskellä. 
 C niin kuin C-vitamiini – Olen lisäillyt ruokavalioon jälleen reippaasti kasviksia juhlakauden jälkeen ja on se vain ihmeellistä, miten nopeasti siitä tulee parempi fiilis. Suosittelen lämpimästi kaikille.

D niin kuin Danish Publisher Turbine – Pikkiriikki ilmestyy kohta myös tanskalaisille lapsille, en malta odottaa. En tosin ymmärrä teoksesta hölkäsen pöläystäkään, mutta aion silti opetella lukemaan tekstiä mahdollisimman uskottavasti, koska onhan se nyt ihan mahottoman huippu juttu.

E niin kuin elämäntaidot – Luovuus, musikaalisuus, urheilullisuus ja hyvä laskupää ovat asioita, joita arvostetaan lahjakkuuden osa-alueina. Mielestäni ominaisuudet ja lahjakkuudet tulisi tulkita huomattavasti nykyistä laaja-alaisemmin, sillä esimerkiksi hyvä organisointikyky, sosiaalisuus ja vaikkapa rohkeus ovat ominaisuuksia, joita voi jalostaa ja kehittää itsessään, ja jotka voivat viedä elämässä sinne, minne on hyvä mennä. Jokainen ihminen on lahjakas jossain, se tulisi nähdä ja tunnistaa nykyistä paremmin.

F niin kun flyygeli eipäs kuin piano – Isäni osti minulle pianon, kun olin 8-vuotias ja soitin on minulle äärettömän rakas. Valkoinen kaunotar saapui kotiimme jo viime vuonna, mutta nyt se on saatu kunnolla vireeseen ja soi valehtelematta päivittäin, sillä perheenjäsenistämme joka ikinen käy siitä välillä nautiskelemassa.

G niin kuin gepardi, joka en ole sitten tippaakaan, MUTTA rytmini elämässä on ehdottomasti nopea ja VIHAAN ihmisiä, jotka kävelevät hitaasti tai selittävät sata vuotta asiaa, jonka olisi voinut kertoa yhdellä lauseella. Siksi puhun päälle ja puhisen, jos et päästä mua ohi, että sori nyt vaan.

H niin kuin Helena, Heidi ja Tommi – Sisarukset ovat yksi suurimpia voimanlähteitäni ja akkupattereitani tässä maailman menossa. Kiitos tyypit siitä, että olette mun elämässä (niin ja kiitos äiti ja isä, että olitte riittävän sekopäitä tekemään neljä vauhtityyppiä samaan perheeseen).

I niin kuin ilmapallo ja muut elämän pienet kivat jutut – Hyväntuoksuinen suihkusaippua, leikkokukat, hohtavan hangen ihmettely, silkkinen aamutakki, muhkeat villasukat ja kaunis neule – elämän pienet asiat tuottavat suuresti onnea.

J niin kuin jollotus – Meillä lauletaan paljon, mikä on mahtava juttu. Luriskaa enemmän, älkääkä niin välittäkö osutteko nuottiin vai ette. Asioita kun voi tehdä vain siksi, että ne ovat hauskoja – kaikessa ei tarvitse olla täydellinen.

Kuva: DMK Photography
K niin kuin kerrasto – Älkää ihmiset valittako pakkasesta, vaan laittakaa riittävästi vaatetta ja nauttikaa! Onhan tuolla nyt aivan äärettömän kaunista ja kesä ympäri vuoden olisi äärettömän tylsä vaihtoehto. Kitistään sitten vaikka maaliskuussa, kun olisi jo kiva iskeä ballerinat jalkaan ja nauttia kevään lämmöstä :D.

L niin kuin Lydecken, Arvid – Pikkiriikki on ehdolla vuoden 2017 Arvid Lydecken -palkkinnonsaajaksi. Homma tulee mieleeni aina välillä ja joka kerta vatsassa muljaisee just sillai onnellisesti, koska olen siitä vain niin älyttömän onnellinen ja ylpeä.

M niin kuin makkara – Makkara on hyvvää, vaikka se ei teekään ihmiselle kovin hyvvää. Yritän syödä sitä harvoin, mutta mökillä on aina pakko saada parit kyrsät. Makkara on myös eräs kakkaava taikakoira, joka on erittäin lähellä sydäntäni <3.

N niin kuin Ninka Reittu ja muut kirjailijakollegat – Pikkiriikin myötä olen saanut elämääni myös paljon upeita ihmisiä, joita on aivan mahtavaa tavata ja joiden kanssa on niin paljon yhteistä heti ensi istumalta. Ninka on Pikkiriikin kuvittaja ja hän julkaisee myös omaa kirjasarjaansa Messi-kissan seikkailuista. Ensi keväänä häneltä ilmestyy Sinä olet superrakas -kirja, jonka idea on äärettömän hellyttävä. Kannattaa tutustua.

O niin kuin Otava – Kustantamoni on täynnä kovaa kokemusta omaavia parhaustyyppejä. Olen äärettömän kiitollinen, että saan tehdä heidän kanssaan työtä, jota rakastan.

P niin kuin PIKKIRIIKKI TIETENKIN! – Pikkiriikki on fiktiivisistä ystävistäni ehdoton suosikkini ja hahmo, jonka kautta saan toteuttaa kaikki lapsuuden unelmani (kuten vaikkapa oman talon rakentamisen ja aikuisten lähettämisen Himpskattiin). Mahtava tyyppi tämä kurahousuinen prinsessa, joka on tuonut elooni niin paljon toteutuneita unelmahetkiä <3.



Q niin kuin Queen by Saara Aalto – Saara Aallon matkaa maailmantähdeksi on ollut mahtava seurata ja se on paljastanut melkoisesti meistä suomalaisista. Aluksi valtayleisön mielipide näytti olevan vahvasti Saaraa vastaan, mutta mitä pidemmälle hän pääsi, sitä enemmän kannustusta hän sai. Kuvitelkaa, mihin kaikkeen tuo nainen olisi pystynyt jo paljon aiemmin, jos olisimme heti olleet hänen lahjoistaan ylpeitä? Suomessa on huono tapa mollata ensin ja kiittää sitten, jos on jotain kiitettävää – tuetaan, kannustetaan ja ollaan ylpeitä toisistamme. Sellaisessa ilmapiirissä on huomattavasti onnekkaampaa elää.

R niin kuin rakkaus – Rakkautta on elämässäni tällä hetkellä mielettömän paljon ja olen siitä todella onnellinen. Vielä kymmenen vuotta sitten oli toisin ja ehkä erityisesti sen vuoksi osaan arvostaa sitä, mitä minulla nyt on.

S niin kuin sydämen ääni – Minulle sydämen ääni on intuitiota, eli sitä perstuntumanakin tunnettua fiilistä. Kuuntelen persettäni ja sydäntäni enemmän kuin päätäni, mikä johtaa yleensä superhyvään lopputulokseen. Suosittelen lämpimästi.

T niin kuin Tukkis – Maailman rakkain ja tärkein olento, joka on muuttanut käsitykseni rakkaudesta täysin. Kun pikkumieheni syntyi löysin aivan uuden muodon rakkaudelle, joka on suurempi kuin mikään koskaan aiemmin.

U niin kuin uskallus – Olen uskaltanut viime vuonna paljon. Osa uskalluksistani meni päin prinkkalaa, mutta eipä sen niin väliä, sillä mokasta oppii ja julkisesta mokasta vasta oppiikin.

V niin kuin V-tyyli – Matti Nykänen on jännittävä ihminen, jonka esimerkin mukaisesti ihminen voi tehdä vaikka mitä, jos sattuu huvittamaan.

X niin kuin haarahyppy – Liikunnan muuttaminen osaksi elämää on tämän vuoden projekteja numero 1. Kun harrastan säännöllisesti liikuntaa fiilis on parempi ylipäätään ihan kaikessa. Näin muuten vastikään Facebookissa loistavan mietelauseen, joka meni jotensakin näin: "Pyllyn vuoksi ei kannata treenata, sillä se tuottaa vain kakkaa ja hauskoja ääniä. Treenaa ennemmin pään vuoksi, se tuottaa paljon enemmän iloa".

Y niin kuin yrittäjyys – Tämä tuore vapaus huumaa mun päätäni edelleen ja olo on kuin puliukolla, joka ryntää kesäniitylle ensimmäistä kertaa.

Z niin kuin zzzzz – Saan nykyään nukkua riittävästi, mikä on kyllä suuri kiitollisuudenaihe. <3 Tukkis ei herätä enää öisin, vaan nukkuu kuin tukki (ja aika usein meidän keskellä, koska pikkumiehen vieressä on vain niin ihanaa nukkua – ei hän siinä enää kymmenen vuoden päästä nuku).

Å niin kuin ÅHHÅH – Ihmettely on mahtavaa! Harrastan sitä aina silloin tällöin vaikkapa vaihtamalla näkökulmaa tutulla reitillä tai pohtimalla, millaista elämää tuokin harmaatakkinen setä tuossa mahtaakaan elää. Kun siirtää ajatteluaan pois oman navan ympäriltä ja yrittää oppia näkemään asioita uudessa valossa, mieli avartuu ja mielikuvitus kehittyy.

Ä niin kuin äitiys – Parasta, mitä elämässäni on tapahtunut hands down. Tukkis on ihmeellinen olento ja olen kunnioitettu, että saan seurata hänen kasvuaan. <3

Ö niin kuin ööö... – Aina ei keksi sanottavaa ja se erittäin ookoo. Hiljaisuus on asia, jota ei arvosteta riittävästi nykyään, kun kirjastokin halutaan täyttää tapahtumilla ja metelillä. On hyvä, että on myös paikkoja, joissa voi olla ihan hiljaa ja hiljaisuus on suuri voimavara elämässä, jonka ansiota lähes kaikki ideani ovat. Kannattaa kokeilla.

Haluatko kuntoon nopeasti? Kokeile Kaylan treeniä!

Kayla Itsinesin tiukat, mutta nopeat treenit ovat kuuluneet omaan liikuntapakkiini vaihtelevalla aikataululla jo jonkin aikaa, ja annan sille täydet suositukset. Olen hehkuttanut daamia jo aikaisemminkin täällä blogin puolella, mutta näin tammikuun kunniaksi halusin jakaa treenivinkin teille uudestaan, sillä uusia lukijoita on liittynyt joukkoon ja edellisestä postauksesta on vierähtänyt jo melkein kaksi vuotta.



Kayla Itsines on australialainen liikuntaguru, jonka alle puolen tunnin tehokkaat ja kotona tehtävät treenit ovat nostattaneet melkoista suosiota maailmalla. Treenit ovat rankkoja (ainakin meikäläiselle), mutta niillä saa myös nopeasti tuloksia, minkä lisäksi aikaa hikoiluun kuluu vain vähän ja ohjelman voi toteuttaa missä ja milloin vain.

Käytännössä kovia treenejä vedetään 2–3 viikossa ja ne kestävät vain noin 25 minuuttia. Välipäivinä liikuntasuoritukseksi riittää esimerkiksi kävely ja levollekin on jätetty tilaa. Ostin aikoinaan myös Kaylan ruokavalion, mutta se jäi kokeilematta kunnolla, sillä en halua syödä liian rajoitetusti ja muutoksia näkyy silti, kun nipistän hiilihydraateista ja syön puhdasta, laadukasta ruokaa riittävästi.




Kuten muutkin kuntoilugurut, myös Kayla on saanut osakseen kritiikkiä, mutta itse olen ollut ohjelmaan varsin tyytyväinen. Koskaan en ole vielä päässyt 12 viikon loppuun asti (koska laiskuus), mutta ehkä tänä vuonna? :D Varoituksena, että alkupään treenit ovat melkoista huhkimista ja itse jouduin ainakin tsemppaamaan pyllyäni melkoisesti, että jaksoin vetää ne kunnialla loppuun (tosin mun kuntonikin saattaa olla hiukkasen, noh, EI NIIN HYVÄ JUST NYT).

Lisäksi voin lohduttaa, että vaikka se kuuluisa eka kerta tuntuu kuoleman ja äkkikuoleman risteytykseltä, niin kunto nousee todella nopeasti. Treenasin Kaylan ohjelmalla kuukauden ja aloitin sen jälkeen ohjelman alusta, eivätkä alkupään treenit olleet enää lähellekään niin raskaita kuin aluksi – selvää edistystä oli siis tapahtunut. Lisäksi näin jo muutoksia kropassakin, vaikka treeniä oli takana vain muutama hassu viikko.





Kaylan ohjelmaa voi kokeilla ilmaiseksi täällä. Jatko on maksullinen, mutta mielestäni nuo treenit eivät muutaman viikon aikana muutu kovinkaan paljon – ilmaisohjelmalla voi siis vetää hyvin vaikka kuukauden putkeen.

Onko teillä hihassanne mahtavia treenivinkkejä? Laittakaahan ne jakoon!

Sinua voisi kiinnostaa myös:


Juhlapyhien hyggeilyä

Joko sielläkin iloitaan alkavasta arjesta? Vaikka täl puolen ruutuu on tehty töitä oikeastaan joka päivä, niin on tässä silti nautittu pyhistäkin ja tänään yllättäen huomasin ajattelevani, miten ihanaa on, kun joulu on ohi ja päästään jälleen arkimeininkeihin.

Uusivuosijoulu on sujunut täällä varsin rauhallisissa kuvioissa, enkä mitään muuta olisi toivonutkaan. Pohdimme jonkin aikaa olisimmeko varanneet pöydän Helsingin huminoista ja suunnanneet uudenvuodenviettoon sinne, mutta onneksi valitsimme toisin – onko se tämä ikä vai mikä ihme älykkyys, mutta sohva, villasukat ja uroon kokkaukset voittavat nykyään äänin 6-0 sen taksijonossa hytisemisen – onko muilla samaa liikkeellä?

Me tehtiin maja pikkumiehen kanssa! Tai oikeastaan löydettiin, sillä mitäpä tuota enää pahemmin muokkailemaan. // Tälläsimme pikkusiskon kanssa uudenvuoden kunniaksi punaiset huulet, vaikka oltiinkin vain kotisohvalla. 

Kävimme tänään tutustumassa pikkumiehen tulevaan päiväkotiin ja oli huojentavaa nähdä, miten kiva paikka on tiedossa. Ilmeisesti 2,5-vuotiaana päivähoidossa aloittaminen voi olla haastavampaa kuin heti siinä vuoden ikäisenä (näin ainakin hoitajan mukaan) – saapas nähdä, miten ensi viikolla sujuu. Vinkkejä otetaan ilolla vastaan :).

Välipäivinä kannoimme kortemme kekoon ja kävimme ostoksilla. Mukaan tarttui tosin vain yksi ostos ja sekin vain testerinä, nimittäin Originsin kosteuttava naamio (ja se on ps. mahtistuote kuivalle nassulle!) // Kari-kuskin koskettava viesti <3. Veimme eläkepäivien iloksi rasiallisen suklaata, koska pakkohan se oli :). 
Elämä Tukkiksen kanssa on nykyään kyllä melkoista hulinaa – ei puhettakaan, että voisin tehdä töitä ja olla lapsen kanssa kotosalla samalla tavaa kuin esimerkiksi vauvana (jolloin kirjoitin mm. kirjan – minimies nimittäin nukku about 23 tuntia vuorokaudessa).

Vaikka poju on melkoinen vauhtiville, niin on hän kyllä myös maailman suloisin tyyppi, johon puheen kehitys tuo vielä oman lisänsä – en esimerkiksi ole enää vain "äiti", vaan "oma äiti". Onpa tässä kuultu muun muassa lause "anna hali oma äiti". Nyyh <3.

Kannattaa tehdä lapsia, niin aina on siistiä! Tukkiksen huone about 3 sekuntia siivoamisen jälkeen... Onneksi tämä näky on vain lastenhuoneessa (osin myös siksi, että me siivotaan noin kaksi kertaa päivässä nykyään :D). // Mun mieheni Joulupukki oli seonnut ja tuonut mulle uuden tietokoneen kuusen alle! Voin kertoa, että en hankkinut IHAN yhtä arvokasta vastalahjaa, mutta tuo tuli kyllä ehdottomasti tarpeeseen (terveisin eräs, joka on kiroillut koneen kanssa viimeiset kuusi kuukautta). 
Tästä se siis lähtee! Lapsi hoitoon ja äiti hommiin, en malta odottaa :). Työkuvioni ovat edelleen hieman auki varsin jännittävällä tavalla, sillä tuntuu, että kaikenlaista kiinnostavaa liikkuu nyt mahdollisuuksien meressä. Pitäkää peukkuja, että asiat menevät nappiin toivomallani tavalla, jooko?

<3

Miten pääsin eroon sokerista

Sokerissa on jotain samaa kuin petollisessa rakastajassa. Hetken aikaa yhdessä on ihan sairaan makeaa ja kuvittelet, että tämähän oli ihan hyvä juttu. Jälkikäteen kuitenkin ällöttää ja kaduttaa – pitikö taas sortua? Ja siinä vaiheessa, kun kuvittelit jo selvinneesi kuiville, niin näet sen tuhannen paskapatukan jonkun toisen kourassa ja taas harmittaa.

Ei hyvä.

Onneksi täällä ruudun takana ei kärsitä enää paskapatukoista, sillä olen onnistunut vuosien saatossa pääsemään eroon niin huonoista tyypeistä kuin sokeristakin – ja sokerista irrottautuminen oli muuten huomattavasti vaikeampaa.

Terveellinen raakasuklaa maistuu aivan oikeasti järjettömän hyvältä, ainakin tämä Suklaakeisarin versio.
Sille siis täys kymppi

Vielä seitsemän vuotta sitten olin todellisessa irtokarkkikoukussa ja vedin melkoisia höttöhiilarisessioita siihen kaveriksi – melkeinpä joka päivä piti saada namia ja ruokana oli aivan liian usein kermaista pastaa. Se näkyi nopeasti vyötäröllä, veti mielen matalaksi ja vaikutti vireystasoonkin negatiivisesti, mutta silti halusin aina vain lisää. Eräänä päivänä sain touhusta tarpeekseni ja loppu on – no ei nyt ehkä ihan historiaa, mutta ihan mukava juttu silti. Ensimmäiset viikot ilman sokeria olivat todella haastavat – kerran jopa repsahdin vetämään hilloa lusikkakaupalla suoraan purkista, kun ei muutakaan herkkua ollut tarjolla. Noin kahden viikon päästä olo kuitenkin helpotti, eikä makeaa tee enää mieli samalla tavoin kuin ennen. Kun sokerista oli luovuttu, opettelin luopumaan myös höttöhiilareista (käytännössä vehnästä) ja nyt olo on tuplasti parempi.



Tietysti syön herkkuja aina silloin tällöin edelleen, ei tässä mitään pyhimyksiä olla. Erona entiseen on kuitenkin se, että sokeria kuluu perusarjessa todella vähän – en käytä mehuja. maustettuja jogurtteja, teollisia salaatinkastikkeita tai muita piilosokeripommeja. Jos syön tavallista suklaata, syön sitä hyvällä omallatunnolla sen verran kuin maistuu, koska valkoinen sokeri kuuluu ruokavalioon varsin harvoin. Lisäksi olen löytänyt sokerisuklaalle myös täydellisen korvaajan.

Noin vuosi sitten maistoin ensimmäisen kerran Suklaakeisarin valmistamaa raakasuklaata (saatu blogin kautta), joka on edelleen yksi suosikkisuklaistani koko maailmassa (ja se on kuulkaas emännät paljon se). Lisäksi olen oppinut herkuttelemaan arjessa enemmän, mutta terveellisillä ruoilla – esimerkiksi turkkilainen jogurtti hedelmillä ja pähkinöillä on taivaallinen aamupala. Terveellinen, kasvispitoinen ruoka on oikeasti todella hyvää, kun sitä innostuu laittamaan enemmän.

Testatkaahan vaikkapa viikon verran terveellistä  ruokavaliota ja juokaa päälle pari litraa vettä per päivä (itse suosin toisinaan jopa kolmea litraa päivässä), niin huomaatte eron olotilassanne taatusti – veikkaanpa, että energiaa riittää ja olo on ihan aidosti oikeasti onnellisempi, uskokaas vain, sillä kokemus puhuu. Esimerkiksi munakas aamupalaksi, iso salaatti kunnon proteiinilähteellä lounaaksi, rahkaa ja marjoja välipalaksi ja päivälliseksi muutama peruna, uunikasviksia ja hyvä piffi, niin olo on herkkua niin suussa kuin vireystasossakin.