Sisällön tarjoaa Blogger.

Miten pääsin eroon sokerista

Sokerissa on jotain samaa kuin petollisessa rakastajassa. Hetken aikaa yhdessä on ihan sairaan makeaa ja kuvittelet, että tämähän oli ihan hyvä juttu. Jälkikäteen kuitenkin ällöttää ja kaduttaa – pitikö taas sortua? Ja siinä vaiheessa, kun kuvittelit jo selvinneesi kuiville, niin näet sen tuhannen paskapatukan jonkun toisen kourassa ja taas harmittaa.

Ei hyvä.

Onneksi täällä ruudun takana ei kärsitä enää paskapatukoista, sillä olen onnistunut vuosien saatossa pääsemään eroon niin huonoista tyypeistä kuin sokeristakin – ja sokerista irrottautuminen oli muuten huomattavasti vaikeampaa.

Terveellinen raakasuklaa maistuu aivan oikeasti järjettömän hyvältä, ainakin tämä Suklaakeisarin versio.
Sille siis täys kymppi

Vielä seitsemän vuotta sitten olin todellisessa irtokarkkikoukussa ja vedin melkoisia höttöhiilarisessioita siihen kaveriksi – melkeinpä joka päivä piti saada namia ja ruokana oli aivan liian usein kermaista pastaa. Se näkyi nopeasti vyötäröllä, veti mielen matalaksi ja vaikutti vireystasoonkin negatiivisesti, mutta silti halusin aina vain lisää. Eräänä päivänä sain touhusta tarpeekseni ja loppu on – no ei nyt ehkä ihan historiaa, mutta ihan mukava juttu silti. Ensimmäiset viikot ilman sokeria olivat todella haastavat – kerran jopa repsahdin vetämään hilloa lusikkakaupalla suoraan purkista, kun ei muutakaan herkkua ollut tarjolla. Noin kahden viikon päästä olo kuitenkin helpotti, eikä makeaa tee enää mieli samalla tavoin kuin ennen. Kun sokerista oli luovuttu, opettelin luopumaan myös höttöhiilareista (käytännössä vehnästä) ja nyt olo on tuplasti parempi.



Tietysti syön herkkuja aina silloin tällöin edelleen, ei tässä mitään pyhimyksiä olla. Erona entiseen on kuitenkin se, että sokeria kuluu perusarjessa todella vähän – en käytä mehuja. maustettuja jogurtteja, teollisia salaatinkastikkeita tai muita piilosokeripommeja. Jos syön tavallista suklaata, syön sitä hyvällä omallatunnolla sen verran kuin maistuu, koska valkoinen sokeri kuuluu ruokavalioon varsin harvoin. Lisäksi olen löytänyt sokerisuklaalle myös täydellisen korvaajan.

Noin vuosi sitten maistoin ensimmäisen kerran Suklaakeisarin valmistamaa raakasuklaata (saatu blogin kautta), joka on edelleen yksi suosikkisuklaistani koko maailmassa (ja se on kuulkaas emännät paljon se). Lisäksi olen oppinut herkuttelemaan arjessa enemmän, mutta terveellisillä ruoilla – esimerkiksi turkkilainen jogurtti hedelmillä ja pähkinöillä on taivaallinen aamupala. Terveellinen, kasvispitoinen ruoka on oikeasti todella hyvää, kun sitä innostuu laittamaan enemmän.

Testatkaahan vaikkapa viikon verran terveellistä  ruokavaliota ja juokaa päälle pari litraa vettä per päivä (itse suosin toisinaan jopa kolmea litraa päivässä), niin huomaatte eron olotilassanne taatusti – veikkaanpa, että energiaa riittää ja olo on ihan aidosti oikeasti onnellisempi, uskokaas vain, sillä kokemus puhuu. Esimerkiksi munakas aamupalaksi, iso salaatti kunnon proteiinilähteellä lounaaksi, rahkaa ja marjoja välipalaksi ja päivälliseksi muutama peruna, uunikasviksia ja hyvä piffi, niin olo on herkkua niin suussa kuin vireystasossakin.







2 kommenttia

  1. "Näin pääset eroon sokerista" (käsi käy suklaa kipolla. Piti olla tiukkana. Eka päivä. Feilasin) huomenna sitte. Nyt kippo kulmakaapin perällä.

    VastaaPoista