Työ, jota ei tee velvolllisuudesta, vaan intohimosta, on monen haave. Olen sitä mieltä, että sellaisen löytää vain tutkiskelemalla itseään ja omaa napaansa – millaiset asiat tuovat juuri minulle iloa ja hyvää fiilistä.
Aika usein ne ovat sellaisia itsestäänselvyyksiä, että niitä ei herranen aika tajua, vaikka kirjoittaisi intohimojen löytämiselle omistettua blogia. Näinkin omituisesti voi kuulkaas käydä.
Ja mikäli muuten omat innostuksen kohteesi ovat vielä löytymättä, lue tämä postaus.
Mä rakastan myös syömistä yli kaiken. En siis ruoan laittamista, vaan ihan vain syömistä. Mitäköhän siitä keksisi...
Aika usein ne ovat sellaisia itsestäänselvyyksiä, että niitä ei herranen aika tajua, vaikka kirjoittaisi intohimojen löytämiselle omistettua blogia. Näinkin omituisesti voi kuulkaas käydä.
Ja mikäli muuten omat innostuksen kohteesi ovat vielä löytymättä, lue tämä postaus.
Olen rasittavuuteen asti jouluihminen. Sellainen, joka potkitaan pöydästä pääsiäisenä, koska tarjolla on joulutorttuja mämmin sijaan ja joka aloittaa henkilökohtaisen hypetyksensä jo elokuun lopussa (viimeistään). Rakastan sitä juhlaa ja erityisesti sen odotusta.
Siis niinku RAKASTAN. Ja ehkä vähän seonneella tavalla. Joulukuusi on meillä usein heti joulukuun alussa ja ekat lanttulootatkin tehdään kuulkaas monta kuukautta ennen h-hetkeä.
Mutta vasta tänään tajusin, että olen iloinen kuin pieni perkele paitsi sen vuoksi, että saan kirjoittaa, myös siksi, että saan kirjoittaa joulusta. Aivan järjettömän parhautta.
Ensimmäinen jouluinen teokseni on jo kauppojen hyllyillä, sillä Prinsessa Pikkiriikin talvi ilmestyi juuri (kjehhehhee), mutta näppäimistöllä on syntymässä myös jotain uutta, josta ei nyt tässä vaiheessa vielä sen enempää (tai vielä moneen vuoteenkaan, koska tässä hommassa kestää).
Onko teillä samanlaisia innostuksia, joita ei äkkiseltään osaisi ajatella ykkösuravaihtoehtona? Sellaisiahan voivat olla vaikkapa rakkaus suklaaseen, siivoamiseen tai sukkien kutomiseen.
Ehkä tällaistenkin asioiden vuoksi se oman yritysidean tai unelmatyöpaikan hahmottaminen vie vuosia. Ja siihenhän ei auta kuin omien fiilistensä seurailu, vai mitä?
Löytyykö sieltä ruudun takaa muita jouluhulluja? Mulla on just nyt se ihana ideointivaihe meneillään. Hamstraan aivan järjettömän määrän tekemistä ja aattoiltana olen ihan poikki (joo tiedetään, se ei ole kovin fiksua).
Olen oppinut pysymään hieman aisoissa, mutta silti Pinterest-porno laulaa tällä koneella heti niin maan perkuleesti tähän aikaan vuodesta.
Mä rakastan myös syömistä yli kaiken. En siis ruoan laittamista, vaan ihan vain syömistä. Mitäköhän siitä keksisi...